Miten kunta varautuu riskeihin? Miten ympäristöhaittoja minimoidaan? Lue kunnan vastaukset kymmeneen yleiseen kysymykseen Joddböle V-kaavasta
Kunta on laatinut vastaukset kymmeneen yleiseen kysymykseen liittyen Joddböle V-kaavanhankkeeseen. Tässä on tiiviit vastaukset, jotka kunnan edustajat ovat laatineet.
Mitä tapahtuu kaavan kanssa, jos Blastr Green Steelin (BGS) hanke ei käynnisty?
Maanomistajilla on mahdollisuus etsiä BGS:n tilalle uusi, matalan hiilijalanjäljen terästehdas ja vedyntuottaja. Mikäli sovittuun aikaan mennessä uutta toimijaa ei löydy, muutetaan asemakaavaa tarvittavilta osin.
Miten kunta voi vaikuttaa esimerkiksi ympäristövaikutuksien lieventämiseen myöhemmässä vaiheessa?
Kunta myöntää alueelle rakentamisluvat ja maisematyöluvat, joiden yhteydessä rakentamiselle tai maiseman muuttamiselle asetetaan ehtoja. Maa- eli esirakentamisen aloittamisesta tehdään kunnalle ilmoitus. Pitkäkestoinen kiviaineksen murskaus edellyttää kunnan ympäristölupaa, lyhytkestoisemmasta tehdään meluilmoitus. Näitä lupia ja ilmoituksia koskevissa päätöksissä voidaan antaa määräyksiä työn toteuttamisesta kuten koteloinneista ja seurannasta.
Kunta lausuu muiden viranomaisten myöntämistä luvista, joista tärkeimpiä ovat muun muassa ympäristölupa, vesiluvat ja kemikaaliturvallisuuslupa.
Ruduksen toiminta on herättänyt paljon kritiikkiä jo useita vuosia. Miten sitä toimintaa tullaan rajoittamaan?
Asemakaavassa annetaan määräyksiä kaavan toteuttamisen aiheuttamien ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Kaavakartalla esitetään tarpeelliset suojavyöhykkeet ja -vallit. Erona voimassa olevaan asemakaavaan, kaavamuutoksessa annetaan esirakentamista eli tonttien tasausta koskien kattavia määräyksiä, kuten maarakennustyön suunnittelua ja valvontaa, louhintakorkeuksia, hulevesien käsittelyä ja melu- ja pölysuojausta koskevia määräyksiä. Todettakoon, että voimassa olevan asemakaavan maa- ja metsätalousalueilla (M) ei maa-aineslain (555/1981) 3§ ja 6§:n mukaan maa-ainesten ottoa voida lähtökohtaisesti estää. Nyt hyväksyttävä asemakaava tuo toiminnalle säännöt ja rajat.
Miten rajoitetaan vesistöön kohdistuvaa kuormitusta?
Asemakaavassa määrätään, että kaava-alueen toimintojen synnyttämien mahdollisten jäähdytysvesien vaikutusta meren ekologiseen tilaan tulee tarkkailla ja tarvittaessa vähentää vesien- ja merenhoidon ympäristötavoitteiden mukaisesti. Toiminnan lämpökuorma tai muu kuormitus mereen ei saa heikentää merialueen tilaa. Vesistöön aiheutuvat vaikutukset todennetaan rakentamisen ja toiminnan aikana erikseen laadittavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Ympäristölupaa tai vesilain mukaisia lupia ei voida myöntää toiminnalle, joka heikentää vesimuodostuman tilaa.
Moni inkoolainen on huolissaan T/kem -kaavamerkinnästä. Voiko alueelle tulla mitä vain ilman kunnan suostumusta?
T/kem -kaavamääräystä on muutettu siten, että määräys sallii nyt ainoastaan modernin, sähköenergian käyttöön perustuvan matalan hiilijalanjäljen terästehtaan ja vedyntuotantolaitoksia sekä niihin liittyviä oheistoimintoja.
Miten Inkoo huolehtii taloudestaan ja mahdollisista riskeistä, jotta Inkoo ei joudu samoihin ongelmiin kuten esim. Skellefteån kunta Ruotsissa?
Kunta solmii maankäyttösopimuksen, joka julkaistaan ensi viikolla. Sopimuksessa todetaan, ettei Inkoo joudu etupainotteisesti maksamaan mitään. Kunnalle korvataan kaikki ne infrarakentamisen kustannukset, mitä alueen toteuttaminen kunnalta edellyttää. Toisin kuin yleisesti käytäntönä on, maanomistajat ja terästehdashanke vastaavat itse kaava-alueen sisäisen kunnallistekniikan rakentamisesta ja sen kustannuksista. Inkoo saa kertaluontaisen korvauksen maanomistajilta ja hankeyhtiöltä, mikäli kaava hyväksytään, sekä seuraavan korvauserän kun kaava saa lainvoiman. Kolmannen korvauserän kunta saa, kun rakentaminen käynnistyy. Kunnan ei tarvitse maksaa takaisin saamiaan korvauksia, mikäli hanke ei toteudu tai jää kesken.
Vastuu terästehdashankkeen toteuttamisesta on hankkeella itsellään ja maanomistajilla. Myös siinä tilanteessa, että hanke jää kesken, on vastuu maanomistajilla tai konkurssipesällä. Kunnan maanomistus alueella on alle 1%. Koska kunta ei ole alueella merkittävä maanomistaja, kuten esimerkiksi Skellefteån akkutehdashankkeessa on, ei lainsäädäntö edellytä Inkoon kunnalta toimia eikä aseta taloudellisia vastuita tällaisessa tilanteessa. Kunta voi kuitenkin määrätä uhkasakon nojalla poistettavaksi tai korjattavaksi vaaralliseksi katsottavat rakenteet (RakL 144 §)
Miten valtio ja lähiseudun kunnat tukevat hanketta?
Maan hallituksen puoliväliriihi yhteydessä hallitus linjasi, että Satamatien liittymä ja Tähteläntien liittymä parannetaan. Kunta hyötyy tästä ja näin ollen kunta voi hyödyntää maankäyttösopimuksessa saatua rahoitusta muuhun kunnan kehittämiseen. Kunta valmistelee nyt edunvalvontaohjelmaa, jossa valmistellaan ehdotuksia siitä, millaisia panostuksia esimerkiksi kunta katsoo tarpeelliseksi, että valtio tekee, mikäli investointipäätös tehdään. Asiasta käydään Väyläviraston kanssa ensimmäinen kokous toukokuussa.
Miten Inkoo huolehtii siitä, että palvelutarve ja asuntojen tarve kasvaa?
Ensiksi on huomioitava, että Inkoo päättää itse maankäytöstään. Nyt kuntaa ohjaa Inkoon strategia 0,5 prosentin väestönkasvulla ja kunnanvaltuuston visio 2040, jonka tavoitteena on 6000 asukasta vuonna 2040. Nyt kunnalla on maapoliittinen ohjelma, jossa on varauduttu tämän tavoitteen toteutumiseen. Kunta laatii kehityssuunnitelman, jossa kerrotaan, miten kunta varautuu mahdolliseen investointipäätökseen esimerkiksi joukkoliikenteen ja muiden palveluiden osalta. Hyvinvointialueen kanssa aloitetaan yhteistyö, jossa tarkastellaan, miten hankkeen eteneminen vaikuttaa sote- ja pelastuspalveluiden kasvuun.
Mikäli kaava hyväksytään, mitä tapahtuu sitten?
Sen jälkeen tulee hanketoimijan aloittaa monia lupaprosesseja, jossa ennen kaikkea tarkastellaan ympäristöön liittyviä asioita. Lisäksi tarvitaan kunnalta rakentamislupa. Yhtiön tulee myös kerätä riittävä rahoitus. Kunta jatkaa omaa suunnittelutyötään tiiviissä yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Kunnan tehtävänä on ensiksi uuden valtuuston toimesta linjata, miten kuntaa kehitetään, jos hanke toteutuu. Samalla on tarkkaan myös varauduttava siihen, ettei hanke toteudu. Kunnan normaali arki jatkuu ja muita asioita käsitellään.
Miten vuorovaikutusta jatketaan Inkoon kanssa?
Kunta ja Blastr Green Steel tulee sopimaan yhteisen yhteistyösopimuksen aiesopimuksen. Siinä linjataan siitä, että yhteinen kuntalaisneuvottelukunta perustetaan. Mukaan kutsutaan laajalti eri yhdistysten edustajia. Viestintää tullaan myös kunnan ja hankeyhtiön toimesta parantamaan. Asukastilaisuuksia ja muita vuorovaikutustilaisuuksia tullaan järjestämään erillisen suunnitelman mukaisesti, joka yhdessä laaditaan.