Siirry sisältöön

Voinko poimia marjoja Inkoossa jos Joddbölen kehittäminen etenee? Lue vastauksia yleisiin kysymyksiin 

Kunta on laatinut vastauksen yleisiin kysymyksiin Joddböle V-kaavahankkeeseen liittyen. Kunta seuraa eri some-alustaja ja lehtien mielipidekirjoituksia ja laatii tasaisin väliajoin vastauspatteristoja yleisiin kysymyksiin. Vastaukset ovat laatineet Inkoon kunnan viranhaltijat. 

Voiko Inkoossa poimia marjoja ja sieniä, jos hanke toteutuu? 

Kyllä. Tehtaan ilmapäästöt ovat tehtyjen selvitysten mukaan pienet ja rajoittuvat pääosin tehtaan välittömään läheisyyteen asemakaava-alueen sisäpuolelle. Myös Uudenmaan ELY-keskus on YVA-selostuksesta antamassaan perustellussa päätelmässä pitää arviota oikeana. YVA-selostukseen sisältyvissä leviämismallilaskelmissa tarkasteltiin lyijyn ja elohopean päästöjen aiheuttamia pitoisuuksia ulkoilmassa. Lyijyn vuosikeskiarvopitoisuus on koko mallinnetulla alueella alle tuhannesosan sallitusta terveysperustaisesta raja-arvosta. Elohopeapitoisuus voi olla tehtaan lähellä lyhytaikaisesti luonnollisen taustapitoisuuden suuruusluokkaa, mutta jää keskimäärin vain muutamaan prosenttiin taustapitoisuudesta koko muulla mallinnetulla alueella. Tehtaan aiheuttamat pitoisuudet ovat siis kaikkiaan hyvin pienet. 

Tehtaan toiminta vaatii ympäristöluvan. Ympäristölainsäädännön mukaan lupaa sellaiselle toiminnalle, joka pilaa maaperän tai pohjaveden, tai aiheuttaa sellaisen vaaran, ei saa myöntää.  

Voiko Inkoossa toimia maanviljelijänä, jos hanke toteutuu? 

Kyllä, ks. edellinen vastaus. 

Voiko kunta millään tavalla vaikuttaa ympäristölupaprosessiin ja huolehtia siitä, että inkoolaisten huolet tulevat esiin? 

Kunta antaa ympäristölupahakemuksesta kaksi lausuntoa, kunnanhallitus yleisen edun kannalta ja rakennus- ja ympäristölautakunta ympäristönsuojeluviranomaisen näkökulmasta.  

Miten yksittäinen kuntalainen tai kesäasukas voi vaikuttaa ympäristölupaprosessiin? 

Ympäristölupa asetetaan nähtäville. Nähtävilläolon aikana, ympäristönsuojelulain (Ysl) määräysten mukaisesti, on yksittäisillä kuntalaisilla ja kesäasukkailla mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Asianosaisille, eli niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, varataan tilaisuus tehdä muistutuksia lupa-asian johdosta.  

Voiko alueelle tulla toimintaa, joka vaikuttaa negatiivisesti ihmisten terveyteen? 

Ei. Lupaa ei voida myöntää toiminnalle, josta yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheutuisi terveyshaittaa (Ysl 49§). 

Miten hankkeen ympäristö ja terveysvaikutuksia aiotaan seurata? 

Valvontasuunnitelma laaditaan ja hyväksytään ympäristöluvan yhteydessä. valvonnasta vastaavat ELY-keskus ja alueellinen ympäristöviranomainen (AVI).  

Olen kuullut, että hankkeesta leviää ihmisen terveydelle vaarallisia aineita sisältäviä savupilviä Inkoon keskustan päälle. Pitääkö tämä paikkansa? 

Ei. Toiminnasta ei synny savukaasuja. Teräksen valmistuksessa käytetään vetypelkistystä perinteisen masuunin sijaan.  

Miten Ruduksen toimintaa rajoitetaan? 

Kaava-alueelle ei ole osoitettu maanottoalueita, kuten nykyisessä kaavassa, vaan tontteja. Tonttien tasaamiselle eli esirakentamiselle on kaavassa annettu tarkat säännökset mm. suojavallien sijoittamisesta, ja melun ja pölyn hallinnasta parasta mahdollista tekniikkaa käyttäen.  

Miten Inkoolaisia on kuultu asiassa? 

Kuulemista on järjestetty sekä alueidenkäyttölaissa määrätyn osallistamismenettelyn että vapaamuotoisen vuorovaikutuksen kautta.   

Kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2024 ja kaavaehdotus vuoden 2025 alussa. Nähtävilläoloaikoina järjestettiin asukastilaisuudet ja kuntalaisilla ja kesäasukkailla oli mahdollisuus jättää huomautuksia ja muistutuksia. Virallisen menettelyn lisäksi on järjestetty tiedotustilaisuuksia, mahdollisuuksia kysymysten jättämiseen sekä tapaamisia lähialueen asukkaiden kanssa.  

ELY-keskus on yhdessä toimijan kanssa järjestänyt erillisiä tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia YVA-prosessista.  

Tuleeko Inkooseen Koverharin aikainen terästehdas?  

Ei. Koverharin tehdas valmistui vuonna 1962 ja se perustui masuuniuunien käyttöön teräksen valmistuksessa. Joddböle V asemakaava sallii ainoastaan sähkön käyttöön perustuvan teräksen tuotannon, eli vetypelkistykseen perustuvan teräksen tuotannon.  

Voinko enää uida Inkoossa, jos hanke toteutuu? 

Kyllä. Lupaa sellaiseen toimintaan, joka heikentää meren tilaa, ei voida myöntää. Ks. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 

Menettääkö taloni tai kesämökkini arvonsa, jos hanke toteutuu? 

Keskeistä kysymyksessä on se, että Joddböle on ollut teollisuusalue jo 1960-luvulta lähtien. Joddbölen kehittäminen edelleen nimenomaan teollisuusalueena on ollut kunnan tavoitteena jo hyvin pitkään.  

Kunnan tilaaman yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin (Sweco Oy) perusteella odotettavissa on, että uudet työpaikat luovat kiinteistömarkkinoille uutta kysyntää.   

Miksi maankäyttösopimus on voimassa 10 vuotta? Pysähtyykö Joddbölen kehittäminen? 

Hankkeen suunnittelulle on haluttu antaa riittävästi aikaa, jotta se voidaan viedä loppuun mahdollisimman laadukkaasti ja vältytään turhalta kiireeltä, jos jotain ennakoimatonta ilmenee. Voimassaoloajassa on huomioitu odotettavissa olevien valitusten käsittelyajat, joihin kuluu useita vuosia. Kaavan lisäksi myös toiminnan edellyttävistä luvista voidaan valittaa. Mikäli hanke ei saa tarvittavia lupia tai muutoin estyy, on maanomistajille annettu mahdollisuus etsiä tilalle vastaava, kaavan vaatimukset täyttävä toimija, ennen kuin aikaa vievään kaavamuutosprosessiin ryhdytään.  

Vaikka terästehdashanke viivästyisi tai jäisi toteutumatta, ei Joddbölen kehitys pysähdy. T-merkinnällä osoitettuja korttelialueita voidaan lähteä toteuttamaan heti kaavan saatua lainvoiman.  Ennen talorakentamista tulee alueelle rakentaa liikenne- ja vesihuoltoverkosto. Näiden toteuttaminen kuuluu maanomistajien ja hankkeen vastuulle. Infrarakentamisella tulee myös olemaan merkittävä työllistävä vaikutus. 

Yleisesti on huomioitava, että kunnan rooli ja vaikutusmahdollisuudet alueen rakentumisen aikataulussa ovat rajalliset, koska kunnalla ei ole alueelle merkittävää maanomistusta. Alueidenkäyttölain mukaan kunnalla on velvollisuus pitää huolta asemakaavojen ajanmukaisuudesta. Asemakaavan ajantasaisuus tulee arvioida kuitenkin vasta 13 vuoden kuluttua sen voimaantulosta.