Maankäyttösopimus Joddböle V

Inkoon kunta, Joddbölen teollisuusalueen maanomistajat ja Blastr Green Steel solmivat yhteisen maankäyttösopimuksen, joka allekirjoitettiin virallisesti 12.5.

Maankäyttösopimuksessa sovitaan siitä, miten toiminta-aluetta palveleva kunnallistekniikka ja eri liikennejärjestelyt kustannetaan kunnalle. Sopimuksessa otetaan kantaa myös eri riskitilanteisiin, kuten siihen, ettei hanke käynnisty tai jää puolivalmiiksi.

Maankäyttösopimus on lainsäädännön mukaan ensisijainen keino turvata kunnan taloudelliset intressit. Jos maankäyttösopimuksen hyväksymispäätöksestä jätetään esimerkiksi valitus ja sopimus raukeaa, voi kunta joutua käyttämään ns. kehittämiskorvausta maankäyttösopimuksen sijaan.

– Maankäyttösopimus on kunnan kannalta erittäin hyvä, ja Inkoo tulee saamaan sen kautta merkittävän taloudellisen hyödyn, 10,4 miljoonaa euroa. Samalla voidaan todeta, että sopimus itsessään ei takaa hankkeen toteutumista. Itse hankkeen toteuttamiseksi Blastr Green Steel tulee tarvitsemaan lainvoimaisen asemakaavan ja tarvittavat viranomaisluvat, kuten mm. ympäristöluvan. Jos maankäyttösopimus jostain syystä raukeaa ja kunta joutuu käyttämään kehittämiskorvausta kulujensa kattamiseksi, voi Inkoon taloudellinen hyöty pudota useita miljoonia ja riskit hankkeen negatiivisista vaikutuksista kasvaa.

Ymmärrämme, että tämä hanke on herättänyt kritiikkiä, mutta toivomme, että myös he, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti hankkeeseen, näkisivät maankäyttösopimuksen kunnalle tuoman hyödyn, sanoo Robert Nyman, Inkoon kunnanjohtaja.

Vastauksia kysymyksiin:

Riittäkö sopimuksen korvaus, 10,4 miljoonaa euroa kattamaan kaikki ne kulut, joita hankkeesta koituu?

Korvaus riittää hyvin kattamaan ne suorat kulut, joita kaavan toteuttaminen kunnalta vaatii.

Mikä on vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio? Mitä se tarkoittaa ja miten velvoittava se on?

Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio tarkoittaa sitä, että toimija – esimerkiksi yritys, yksityishenkilö tai kunta – hyvittää aiheuttamaansa luontohaittaa omasta aloitteestaan, ilman lain vaatimusta. Jos esimerkiksi rakentaminen, maanmuokkaus tai muu toiminta heikentää luonnon monimuotoisuutta, toimija voi säilyttää, ennallistaa tai parantaa toista aluetta luonnon kannalta. Tavoitteena on, että haitta kompensoidaan muualla, usein laadultaan ja määrältään vastaavalla luonnon elinympäristöllä.

Luonnonsuojelulaissa määritelty ekologinen kompensaatio on lähtökohtaisesti vapaaehtoinen. Inkoon kunta ja BGS ovat kuitenkin sopineet sitovasti ekologisen kompensaation tai sitä vastaavien muiden luontotekojen toteuttamisesta terästehtaan rakentamisen aiheuttaman luontohaitan korvaamiseksi.

Mitä kunta tekee, jos Blastr Green Steelin hanke kaatuu?

Kunta, maanomistajat ja toimija BGS ovat allekirjoitetussa maankäyttösopimuksessa sopineet, että mikäli BGS tai muu kunnan hyväksymä toimija ei ole suorittanut terästehtaan tai vastaavan hankkeen rakentamisen aloituskokousta vuoden 2035 loppuun mennessä, maanomistajat sitoutuvat hakemaan Joddböle V asemakaavan muuttamista tarvittavilta osin. Maanomistajat voivat myös halutessaan vastata BGS:lle osoitetuista maankäyttökorvauksista, jolloin velvollisuus asemakaavan muuttamisen hakemiseksi raukeaa. Viimeksi mainittu menettely tulee kysymykseen tilanteessa, jossa uusi hanke on jo tiedossa, mutta tarvitaan lisäaikaa.

Mitä tapahtuu, jos Blastr Green Steelin tehdas jää puolivalmiiksi?

Tähän kysymykseen ei voi antaa varmaa vastausta etukäteen, mutta kun on kyse näin suuresta taloudellisesta panostuksesta kuin tässä hankkeessa, niin hankkeen omistaja varmasti myisi puolivalmiin hankkeen eteenpäin. Uusi omistaja olisi kuitenkin velvollinen suoriutumaan kaikista niistä velvoitteista, joista kunta on nyt sopinut maankäyttösopimuksen yhteydessä, sillä sopimuksen mukaan velvoitteet on siirrettävä kokonaisuudessaan mahdolliselle uudelle omistajalle.

Voiko Joddböleen tulla muuta toimintaa kuin terästehdas? Mitä se voisi olla?

Joddböle V asemakaavassa rakennusoikeudesta noin puolet on varattu sähkön käyttöön perustuvalle modernille terästehtaalle ja puolet muulle alueelle soveltuvalle teollisuudelle. Nämä muut toiminnot voivat sijoittua asemakaavan T-merkinnällä osoitetuille alueille. Maanomistajia näillä alueilla ovat Fortum, Rudus, Inkoo Shipping ja Huoltovarmuuskeskus. Inkoo Shipping tulee jatkamaan satamatoimintojensa kehittämistä. Fortum on ilmoittanut, että etsii alueelle ensisijaisesti toimijoita, jotka hyödyntävät terästehtaan sivuvirtoja, sekä sähköintensiivistä toimintaa, josta esimerkkinä on mainittu datakeskukset.

Loppuuko Inkoosta vesi, jos hanke toteutuu?

Vesi ei lopu. Vaihtoehtoja talousveden lisäämiseksi on useita, ja parhaillaan selvitetään kunnalle edullisinta vaihtoehtoa. Eri vaihtoehtoja on selvitetty mm. kaava-aineistoon sisältyvässä vesihuollon yleissuunnitelmassa.

Tuleeko Inkoosta hankkeen myötä usean tuhannen asukkaan teollisuuskunta?

Terästehtaan arvioidaan tuovan vajaat 1000 työpaikkaa. On arvioitu, että työntekijöistä noin puolet muuttaisi Inkooseen, jolloin Inkoon väkiluku kasvaisi tehtaan käyttöönotto-vaiheessa enimmillään noin tuhannella. Kunta voi itse vaikuttaa monella tapaa siihen, miten paljon uusia asukkaita alueelle muuttaa. Uusien, työn perässä muuttavien inkoolaisten lisäämä palveluiden kysyntä ja verotulot edistäisivät kunnan elinvoimaisuutta.