Ajankohtaista

Oopperalaulaja Heikki Oraman toinen jalka Inkoossa

Heikki Orama och havet
Pitkäaikainen inkoolainen. Bassolaulaja Heikki Orama on asunut Inkoossa 1990-luvun alusta ja viihtyy vuosi vuodelta paremmin.
Huippusolisti Heikki Oramalla on toinen jalka Inkoon rauhassa, toinen maailman oopperalavoilla. Lähde mukaan kierrokselle hänen mielipaikoilleen paikkakunnalla, joka on ollut hänen kotinsa kolme vuosikymmentä.

Aurinko paistaa kirkkaansiniseltä taivaalta Heikki Oraman astellessa kävelytietä kohti Inkoon kirjaston pääsisäänkäyntiä. Hän on vaikuttava näky 197 sentteineen. Orama saa aikaan inhimillisen auringonpimennyksen.  

Orama on suuri mies muutenkin kuin pituudeltaan. Palkittu bassolaulaja on esiintynyt USA:ssa, Japanissa ja Espanjassa ja vietti koko 80-luvun Saksan oopperalavoilla. Inkoon Katajanokan kodissaan hän on asunut 30 vuotta.  

Orama iloitsee päivästä erityisesti, koska on kylmempää.  

– Odotan joka talvi jäiden vahvistumista, jotta pääsen retkiluistelemaan, hän sanoo.

– Kotiovelta pääsee jäälle minuutissa. Se on aivan upeaa! Rantaviivan tuntumassa on lisäksi niin matalaa, ettei ole vaaraa, vaikka jää pettää. Sitä kastuu vain nilkkoja myöten.   

Oraman syvä bassoääni on hypnotisoiva. Ääni on taannut hänen elantonsa lähes koko aikuisiän. 

Haaveena diplomaatin ura

Heikki Orama syntyi 1953 ja kasvoi Espoon Larsvikissa. Orama oli musikaalinen jo lapsena. Yhdeksänvuotiaana hänet hyväksyttiin Suomen vanhimpaan poikakuoroon, Cantores Minoresiin. Näiden ”pikkukanttoreiden” suojelija on Suomen tasavallan presidentti.

Orama ei kuitenkaan koskaan vakavasti harkinnut ammattilaulajan uraa.

– Lukion ammatinvalinnassa minulla oli kaksi vaihtoehtoa: diplomaatti tai toimittaja.

Ajatus musiikin opiskelusta syntyi vasta armeija-aikana Haminassa, jossa Orama lauloi reserviupseerikoulun kuorossa.

– Menin armeijaan vapaaehtoisena jo 18-vuotiaana. Monet armeijakavereistani olivat lähemmäs 25-vuotiaita ja jo musiikkialan aktiiveja siviilissä. He kuulivat minun laulavan ja kannustivat panostamaan laulajan uraan.

Armeijan jälkeen Orama otti yksityistunteja ja aloitti opiskelun Sibelius-Akatemiassa vuonna 1973. 

– Elämässäni ei ole ollut monta viikkoa, etten olisi laulanut. En voi kuvitella maailmaa ilman musiikkia. Se olisi vankila. Jotkut diktatuurit ovatkin kieltäneet klassisen läntisen musiikin, koska se luo harmoniaa. Liioittelen ehkä vähän, mutta onnistuneesta konsertista kuulijat lähtevät vähän parempina ihmisinä. Muutoksen näkee heidän kasvoistaan, kehonkielestään, eleistään ja silmistään. Jotakin tapahtuu.

”Mikä ihmeellinen sattuma”

Jotakin tapahtui myös itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2017 Heikki Oraman seistessä esiintymislavalla.    

Inkoo ja Raasepori juhlivat tuolloin yhdessä satavuotiasta Suomea Inkoon Aktia Areenassa. Ohjelman päätteeksi Orama täytti salin bassollaan. Ensin kajahti Jarl Hemmerin ja Otto Palmgrenin Spegling, sitten Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen. Ja lopuksi Maamme, kansallislaulumme yhdessä areenantäyteisen yleisön kanssa. 

Heikki Orama esiintyi Suomen 100-vuotiasjuhlalla Inkoossa 6.12.2017.
Heikki Orama esiintyi Suomen 100-vuotiasjuhlalla Inkoossa 6.12.2017.

Yleisö oli liikuttunut. Erään sotaveteraanin mukaan Oraman esiintyminen oli hänelle koko päivän kohokohta.

– Se oli mukava kuulla. Jälkeenpäin olen ajatellut, miten ihmeellinen sattuma oli, että sain elää juuri tämän hetken Suomen historiaa, sanoo Orama.

Esiintyminen itsenäisyyspäivän juhlassa oli Oramalle monin tavoin erityinen tapaus. Sanotaan, että on vaikea olla profeetta omalla maallaan. Kolmesta Inkoon vuosikymmenestään huolimatta Orama on esiintynyt kotikunnassaan harvoin, ei edes vuosittaisilla Meri ja Musiikki -kamarimusiikkifestivaaleilla.  

– Minua ei ole koskaan pyydetty, sanoo Orama, jolla ei olisi mitään osallistumista vastaan.   

Inkoon kirjaston hyllyjen lomassa Orama sitä vastoin on tuttu näky. Hän käy kirjastossa lähes päivittäin lukien kaikki paikallislehdet sekä ruotsiksi että suomeksi.  

– Arvostan kirjaston tietokoneillaan tarjoamaa ePressi-palvelua. Sen kautta voin lukea kaikki kotimaiset päivälehdet, jo ennen postin tuloa.

Oraman äidinkieli on suomi, mutta koko haastattelu käydään sujuvasti ruotsiksi.

Heikki Orama kirjastossa. Hassu kuva, jossa hän pitää lehti väärinpäin.
Lukuintoinen. Heikki Orama on tuttu näky Inkoon kirjaston lukusalissa.
    

– Yksi hienoimmista asioista Inkoossa on kaksikielisyys. Tiedän, että se on klisee, mutta kaksikielisyys on rikkaus, sanoo Orama.

Itse hän oppi ruotsin jo varhain leikeissä naapurinlasten kanssa Espoossa.

– He oppivat puolestaan suomea. Se oli win-win-tilanne.

Inkoon täydellinen sijainti

Arkisin Orama työskentelee evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa Lohjalla. Hän on Karjalohjan ja Sammatin seurakuntien kanttori. Jo 27 vuoden ajan hän on onnistunut yhdistämään virkansa matkustelevan freelance-muusikon elämään. 

Kontaktiverkkonsa ansiosta Orama on kyennyt luomaan Karjalohjalle vahvan konserttiperinteen kansainvälisten huippuartistien vierailuineen. Yleisön joukossa näkyvät usein entiset presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen.

– Olen erittäin ylpeä siitä, mitä olen saanut aikaan Karjalohjalla. Eräässä konsertissa sattui niin onnellisesti, että ensimmäisellä rivillä istuivat Ahtisaaret, USA:n silloinen suurlähettiläs Barbara M. Barrett, Suomen entinen USA:n suurlähettiläspari Jukka ja Etel Valtasaari sekä Sibeliuksen tyttärentytär Marjatta Kirves.

Oraman asettuminen Inkooseen oli sattumaa. Hän muutti takaisin Saksan-vuosiensa jälkeen, koska kaipasi Suomeen.

– Minulla oli koti-ikävä. Minulla oli ystäviä, jotka asuivat Inkoossa, ja he vihjaisivat merinäköalalla varustetusta huoneistosta, sanoo Orama.

– Kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin viihdyn edelleen päivä päivältä paremmin. Puuttuuko täältä jotakin? Eipä taida. 

Sijainti on täydellinen, korostaa Orama. Helsinki-Vantaan lentoasemalta pääsee nopeasti maailmalle. Talvisin hän hiihtelee Inkoon metsissä ja veneilee kesäisin saaristossa. 

– Veneily on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Golf-riippuvuuteni sen sijaan on pahentunut. Se on jo vakavaa. Onneksi Suomen paras golfkenttä, Pohjan Nordcenter, on vain puolen tunnin matkan päässä. 

Oraman suosikkipaikka Inkoossa on pienoinen yllätys. Luulisi, että taiteilijasielu mainitsee meren, luonnon tai keskiaikaisen harmaakivikirkon 1200-luvulta.  

Oraman mansikkapaikka sijaitseekin vain kivenheiton päässä kirjastosta. 

Terve sielu terveessä ruumiissa

– Sadan metrin säteellä voin hoitaa sekä ruumista että sielua. Se on hyvä kombo, sanoo Heikki Orama.

Aquarius Sporting Clubin portaista selvitään tottuneesti hengästymättä. Kuntosali kulttuuripersoonan suosikkipaikkana saattaa kuulostaa oudolta, mutta kaikki salilla käyneet ymmärtävät miksi. Ralliässä Marcus Grönholmin omistaman Kauppakeskus Strandin yläkerrassa sijaitseva Aquarius on ainoa laatuaan.  Ikkunan sanotaan olevan huoneen kaunein taideteos, eikä se täällä voisi pitää enemmän paikkaansa; kuntolaitteiden lomasta avautuu Inkoon saaristo kaikessa komeudessaan.

– Käyn täällä lähes joka päivä, sanoo Orama.

Heikki Orama kuntosalissa
Huikea näköala. Heikki Orama käy ahkerasti Aquarius Sporting Clubissa.

Tänään on kuitenkin lepopäivä.

– Treenasin neljänä päivänä peräkkäin. Se oli liikaa. Oli vaikea nousta sängystä aamulla.   

Kirjaston ja Aquariuksen lisäksi lähellä Oraman sydäntä on meri. Satamaa kohti kävellessämme kohtaamme kaksi inkoolaista. Orama huikkaa iloisesti buenos dìas. Alkaa vilkas keskustelu espanjaksi. 

Oraman seistessä tuttaviensa vieressä hänen pituutensa käy taas ilmeiseksi. Hän on kuin kuolevaisten pariin laskeutunut jättiläinen. Kuin valon edustaja lempiroolissaan Mozartin Taikahuilun Sarastrona. Heikki Orama on kuuluisa oopperalaulaja, mutta ei yhtään ylimielinen, vaan humoristinen, maanläheinen ja pidetty inkoolainen, joka pysähtyy mielellään vaihtamaan pari sanaa tuttaviensa kanssa.   

– Olemme samalla espanjan kurssilla Inkoon kansalaisopistossa, he kertovat iloisesti.  

Suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja italiaa taitava Orama opiskelee kuudentena kielenään espanjaa.

Hänellä on toinen jalka tukevasti pienessä Inkoossa, mutta toinen koko ajan menossa maailmalle.  

Johtotähtenä musiikki

Hetkeä myöhemmin seisomme Inkoon sataman maalaiturilla. Yöllä satanut ohut lumipeite kimmeltää kuin kultapöly auringossa. Orama katsoo kaihoisasti merelle yrittäen ehkä arvioida, miten kauan kestää ennen kuin hän pääsee retkiluistimilleen.   

Mistä saat inspiraatiosi?

– Romanttinen vastaus olisi tietenkin luonto, mutta se ei aivan päde minuun. Se on sisällä minussa. Sisäinen palo. 

Hän hymyilee ja osoittaa ylöspäin.

– Ehkä se tulee ylhäältä.

Hän palaa aikaisempaan ajatukseensa musiikin harmonisoivasta vaikutuksesta mainiten esimerkkinä Daniel Barenboimin johtaman West-Eastern Divan Orchestran. 

– Barenboimilla on Israelin ja Palestiinan passi, hän on kasvanut Argentiinassa ja johtaa orkesteria Berliinissä. Todellinen maailmankansalainen siis. Hänen orkesterissaan soittaa kristittyjä, muslimeja ja juutalaisia. Heidän keskustelunsa saattavat olla kärkeviä, mutta kun he soittavat yhdessä, syntyy täydellinen harmonia.   

Orama on kristillisen kirkon mies, mutta pitää musiikkia lähes uskonnollisena.  

– Se koskee oikeastaan kaikkea taidetta. Voit lukea kirjan ja tulla toiseksi ihmiseksi. Elämä ilman taidetta on uskomattoman köyhää. 

TEKSTI & KUVA: Benjamin Lundin


Palaa otsikoihin



Viimeksi muokattu: 9.3.2018
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje