Joddböle teollisuusalue

1. Missä vaiheessa olemme nyt?
Odotamme asemakaavan lainvoimaisuutta, mutta olemme jo siirtyneet projektivaiheeseen. Tämä tarkoittaa, että teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa varmistaaksemme, että Inkoon kunnan työ Joddbölen osalta etenee suunnitelmien mukaisesti. Samalla varmistamme, että kaikki tapahtuu lainmukaisesti ja tavalla, joka ei vaikeuta prosessia – prosessia, joka parhaimmillaan säilyttää tai jopa parantaa elämänlaatua Inkoossa.

2. Miten keskustelut eri toimijoiden kanssa etenevät?
Syyskuun ja lokakuun alun aikana olemme tavanneet mahdollisimman monta toimijaa – sekä hankkeen kannattajia että niitä, jotka suhtautuvat kriittisemmin suunnitelmiin terästehtaan rakentamisesta Joddböleen. Kaikilla osapuolilla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja näkemyksiään. Tapauksissa, joissa toiveet tai vaatimukset on kohdistettu toiselle osapuolelle, ne on myös välitetty eteenpäin.

Seuraava askel prosessissa on syventää keskusteluja siitä, mistä asioista kukin toimija on valmis tekemään kompromisseja, jotta saavutetaan lopputulos, joka miellyttää mahdollisimman monia.

3. Mitä tehdään täydentävien tai vaihtoehtoisten toimijoiden löytämiseksi Joddböleen?
Kaikki aktiiviset osapuolet – mukaan lukien Blastr, kunta ja maanomistajat – työskentelevät omista näkökulmistaan käsin löytääkseen alueelle täydentäviä toimintoja.
On kuitenkin huomioitava, että valitusprosessi tekee tästä työstä haastavampaa, koska tällä hetkellä ei tiedetä, milloin tai toteutuuko asemakaavan lainvoimaisuus. Epävarmuus voi valitettavasti myös karkottaa joitakin potentiaalisia toimijoita Joddböleen sijoittumisesta.

4. Miten Gasgridin vetyputkisuunnitelmat vaikuttavat Joddböleen?
Joddbölen kehitykseen ja Blastr Green Steelin suunnitelmiin eivät vaikuta Gasgridin suunnitelmat kaasulinjan reitityksestä. Gasgridin hanke on täysin erillinen eikä sillä ole suoraa yhteyttä terästehtaaseen. Jos ja kun kaasulinja toteutuu, toivomme, että Joddbölen toiminta on jo käynnissä ja että putkireititys mukautetaan alueen olemassa olevaan toimintaan.

5. Mikä on seuraava askel?
Vuoropuhelu jatkuu kaikkien halukkaiden kanssa. Aiomme myös palauttaa kuukausittaiset asukasilta-tapahtumat, joissa annamme yleiskatsauksen ajankohtaisesta tilanteesta ja syvennymme eri teemoihin. Vuodelle 2025 on suunniteltu seuraavat tilaisuudet:

• 27.10.2025 klo 17.30–19.00: Asukasilta Wilhelmsdalissa
• 12.11.2025 klo 18.00–19.30: Yrittäjäilta teemalla ”Mahdollisuudet paikallisille yrityksille vihreässä siirtymässä” (paikka ilmoitetaan myöhemmin)
• 11.12.2025 klo 17.30–19.00: Asukasilta teemalla ”Vastuullinen vedenkäyttö”

Alla oleva teksti on Inkoon kehittämispäällikkö Tom Gammalsin kirjoittama.

Olen toiminut Inkoon kehityspäällikkönä reilun kuukauden ajan, ja sinä aikana minulla on ollut etuoikeus tavata monia sitoutuneita asukkaita ja kuunnella heidän ajatuksiaan Joddbölen tulevaisuudesta ja Blastr Green Steelin sijoittumisesta alueelle. Vähitellen on muodostumassa selkeämpi kuva siitä, miten ihmiset näkevät kehityksen.​

On ilahduttavaa huomata, että Joddbölen kehittämisen tarpeesta vallitsee laaja yhteisymmärrys – tavoitteena vahvistaa Inkoon taloutta ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kukaan ei halua nähdä kunnan ajautuvan kriisikuntaan tai joutuvan leikkaamaan palveluista. Kaikki, joiden kanssa olen keskustellut, haluavat Inkoon ja sen asukkaiden parasta, mikä luo vahvan ja yhteisen lähtökohdan.​

Haasteena on löytää yhteinen tie eteenpäin. Keskustelut ovat olleet avoimia ja kunnioittavia, ja olen kiitollinen kaikille, jotka ovat käyttäneet aikaa jakaakseen näkemyksensä – riippumatta kannastaan. Kaikki esitetyt argumentit ovat olleet relevantteja ja perustuneet aitoon huoleen Inkoon tulevaisuudesta.​

Samalla näen riskin, että asia jakaa mielipiteitä. Jos emme onnistu löytämään yhteistä polkua, jossa kompromissit ovat mahdollisia, on vaarana, että monet kokevat tulleensa sivuutetuiksi päätöksenteossa. Tämä voi vaikuttaa tulevaan yhteistyöhön ja luottamukseen. Meidän on vältettävä tilanne, jossa jokin ryhmä menettää täysin uskonsa myönteiseen tulevaisuuteen – sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti.​

Kehityspäällikkönä tehtäväni on edistää Joddbölen kehitystä kunnan tekemien päätösten mukaisesti. Prosessi on ollut vaativa, mutta demokraattinen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Joddböle V:n asemakaavan, mikä tarkoittaa, että etenemme nyt eteenpäin – kunnioittaen sitä, että kaikki eivät saaneet tahtoaan läpi, mutta toivoen, että voimme löytää ratkaisuja, joita useampi voi tukea.​

Mitä tapahtuu nyt? ​

Asukasiltoja jatketaan, joissa toimijat kertovat kehityksestä ja vastaavat kysymyksiin: ​

• 27.10.2025 klo 17:30–19:00 Wilhelmsdalissa ​
• 12.11.2025 klo 18:00–19:30 yritysilta (paikka ilmoitetaan myöhemmin) ​
• 11.12.2025 klo 17:30–19:00 asukasilta (paikka ilmoitetaan myöhemmin)​

Henkilökohtaiset tapaamiset jatkuvat niiden kanssa, jotka haluavat käydä vuoropuhelua: ​

• Mistä olet valmis tekemään kompromisseja? ​
• Onko sinulla ideoita tai kontakteja toimijoihin, jotka haluavat sijoittua Inkooseen/Joddböleen? ​
• Inkoo on muutakin kuin Joddböle – miten haluat kunnan kehittyvän?​

Sinun äänesi on tärkeä. Tule mukaan, osallistu keskusteluihin ja auta meitä muovaamaan tulevaisuutta, jossa mahdollisimman moni kokee tulleensa kuulluksi, mukaan otetuksi ja osalliseksi. Yhdessä voimme löytää ratkaisuja, jotka vahvistavat sekä Inkoon että yhteisöllisyyden.​

Tom Gammals aloittaa loppukesästä Inkoon kehityspäällikkönä vastaten Joddbölen teollisuusalueen kehittämisestä erityisesti huomioiden mahdollisen Blastr Green Steelin terästehtaan toteutumisen. Gammals on aiemmin toiminut alueellisen Novago yrityskehitysyhtiön toimitusjohtajana. Näin ollen hän on aiemmin tehnyt töitä Inkoon kunnan ja kunnan yrittäjien kanssa. Hän on kaksikielinen ja asuu tällä hetkellä Espoossa.  

Pyysimme nyt kunnan vastavalittua kehityspäällikköä vastaamaan viiteen lyhyeen kysymykseen: 

Miksi päätit hakea juuri tähän tehtävään, ja mikä sinua kiehtoo Joddbölen kehittämisessä? 

Olen aikaisemmassa tehtävässäni auttanut kuntia ja yrityksiä kehittämään toimintaansa Länsi-Uudellamaalla ja olin jo Novago aikana yhteydessä Inkooseen ja Blastriin auttaakseni Inkoota Joddbölen kehittämisen kanssa. Kun mahdollisuus avautui tulla takaisin ja jatkaa kesken jäänyttä asiaa halusin ehdottomasti palata ja tehdä kaikkeni mahdollisimman hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Näen että Joddböle tarjoaa Inkoolle ja koko Länsi-Uudellemaalle upean mahdollisuuden kehittää aluetta.  

Millä tavalla ajattelet osallistaa kuntalaisia työssäsi? 

Katson että tehtävänäni on aikaansaada mahdollisimman hyvän lopputuloksen Joddbölen suhteen ja auttaakseni tämän lopputuloksen aikaansaamiseksi minun on ehdottomasti kuultava kaikkia mielipiteitä terästehtaan etabloitumiseen liittyen. Ymmärrän hyvin, että asiaan liittyy paljon kysymyksiä ja jopa pelkoja, kun ei olla varmoja miten etabloituminen tulee toteutumaan ja mitä vaikutuksia sillä on kuntalaisten jokapäiväiseen elämään. Haluan jatkaa ja kehittää dialogia kuntalaisten, niin yksityishenkilöiden kuin yrityksien, kanssa niin että kaikki tulevat kuulluksi. Toivon kuntalaisilta avointa kaikkia osapuolia kunnioittavaa keskustelua, konkreettisia ehdotuksia miten asioita voidaan kehittää ja edistää sekä ideoita, miten palveluita, liiketoimintaa ja elämää Inkoossa voitaisiin kehittää, kun alueelle tulevaisuudessa asettuu uusia asukkaita.  

Miltä Inkoon tulevaisuus näyttää mielestäsi kymmenen vuoden kuluttua? 

Uskon että Inkoosta on muodostunut malliesimerkki kunnasta, jossa taloudellinen kasvu ja luonnonläheinen, ja iloinen, elämäntapa toimivat sopusoinnussa antaen asukkaille ja paikallisille yrityksille hyvän kasvualustan ja luottamusta tulevaisuuteen.  

Mikä on paras muistosi Inkoosta? 

Tässä menen lapsuuteen saakka, kun serkun perheen kanssa pyöräiltiin heidän mökiltään kirkonkylälle sateisia hiekkateitä pitkin, laulaen melkein koko matkan. Ei se sade silloinkaan menoa haitannut ja kesä Inkoossa on aina ollut mielekästä.  

Kuvaile itseäsi lopuksi viidellä sanalla. 

Positiivisesti ajatteleva ahkera kehittäjä (ja) ongelmanratkaisija. 

Inkoon Joddböle alueen kaavoitus on herättänyt laajaa kiinnostusta, erityisesti suunnitteilla olevan terästehtaan ympäristövaikutusten vuoksi. Koko Joddböle V -asemakaavaprosessin aikana ympäristövaikutuksia on selvitetty perusteellisesti sekä kunnan että hanketoimija Blastr Green Steelin (BGS) toimesta. BGS on laatinut hankkeesta ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), jonka Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut ja antanut siihen perustellun päätelmänsä. 

• Koko valmistelun aikana halusimme parantaa kaavaratkaisua siten, että se huomioi Inkoon lähiympäristön säilymisen parhaimmalla tavalla. Tehdashankkeen toteuttamista ohjaamaan on kaavan lisäksi laadittu maankäyttösopimus maanomistajien ja BGS:n kanssa sekä yhteistyösopimus BGS:n kanssa.  Prosessien aikana on ollut tärkeää sovittaa Inkoon keskeiset ominaispiirteet sekä moderni teollinen kehitys. Hankkeen tavoitteena on kuitenkin hidastaa ilmastonmuutosta, sanoo Inkoon kaavoituspäällikkö Aija Aunio. 

Alla on koottuna hankkeen keskeiset ympäristönäkökohdat käytettävissä olevien selvitysten ja voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. 

Ilmanlaatu ja päästöt 

Tehtyjen laskelmien mukaan terästehtaan ilmapäästöt ovat hyvin vähäisiä ja rajoittuvat pääasiassa asemakaava-alueen sisäpuolelle. Ilmassa olevan lyijyn pitoisuuden arvioidaan jäävän alle tuhannesosan sallitusta terveysperustaisesta raja-arvosta. Elohopeaa voi esiintyä tilapäisesti tehtaan läheisyydessä, mutta sen keskimääräinen pitoisuus pysyy vain muutamassa prosentissa luonnollisesta taustatasosta. 

Näihin johtopäätöksiin yhtyy myös ELY-keskus, joka pitää arvioita perusteltuina YVA-lausunnossaan. On lisäksi tärkeää huomata, että valmistusprosessi ei tuota savukaasuja, sillä teräs tuotetaan perinteisen masuunin sijaan vetypelkistykseen perustuvalla menetelmällä. 

Turvallista uida Inkoossa myös tulevaisuudessa 

Yksi yleisimmistä kysymyksistä on ollut, voiko meressä jatkossakin uida turvallisesti. Lainsäädännön mukaan ympäristölupaa ei voida myöntää toiminnalle, joka heikentää meren tilaa. Hankkeen ei näin ollen arvioida heikentävän uimaveden laatua. 

Maatalous ja marjastus eivät vaarannu 

Tehtyjen ympäristöselvitysten mukaan hanke ei aiheuta riskiä maaperälle tai pohjavedelle. Ympäristönsuojelulain mukaan lupaa ei voida myöntää toiminnalle, joka voi saastuttaa maata tai pohjavettä. Näin ollen maatalous, sienestys ja marjastus voivat jatkua alueella normaalisti myös hankkeen toteutuessa. 

Ympäristölupa vaaditaan ennen rakentamista 

Terästehtaan toiminta edellyttää ympäristölupaa. Lain mukaan lupaa ei voida myöntää, jos toiminta aiheuttaa vaaraa ihmisille tai voi vahingoittaa maaperää, pohjavettä tai meriympäristöä. 

Inkoon kunta osallistuu lupaprosessiin antamalla kaksi lausuntoa lupahakemukseen: yhden kunnanhallitukselta ja toisen rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi kuntalaisilla ja vapaa-ajan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja muistutuksia ympäristöluvasta sen nähtävilläoloaikana. 

Kun lupa myönnetään, laaditaan valvontasuunnitelma. Valvonnasta vastaa Uudenmaan ELY-keskus.  

Ekologinen kompensaatio ja vastuu luonnonarvoista 

Blastr Green Steel on sitoutunut ehkäisemään ja lieventämään haitallisia ympäristövaikutuksia ekologisen lieventämishierarkian mukaisesti. Tarvittaessa yhtiö toteuttaa vapaaehtoista ekologista kompensaatiota luonnonsuojelulain ja ympäristöministeriön asetuksen (933/2023) mukaisesti. Toimet suunnitellaan yhteistyössä kunnan ympäristöviranomaisen kanssa ja ne ovat hyväksytettävä ennen tehtaan käyttöönottoa. 

Myös alueen maanomistajat ovat sitoutuneet ensisijaisesti ehkäisemään ja lieventämään luontohaittoja sekä toteuttamaan tarvittaessa vaihtoehtoisia luontotekoja omien kestävän kehityksen sekä luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteidensa mukaisesti. 

Elinkeinoministeri Puisto Joddbölessä – aiheena alueen kehitys, kuntien rahoitus ja yhteistyö valtion kanssa.

Ministerit Strand ja Marttinen vierailivat Joddbölessä.

Inkoon kunta on avannut uuden Facebook-tiedotussivun, jolta voi helposti seurata Joddbölen teollisuusalueen suunnittelun ja kehityksen etenemistä.

Sivun tarkoituksena on tarjota ajankohtaista ja luotettavaa tietoa Joddböleen liittyen. Sivulta löydät ajankohtaista tietoa muun muassa tärkeistä tapahtumista, päätöksistä, vaikuttamismahdollisuuksista sekä muista hankkeeseen liittyvistä asioista.

Sivua päivitetään säännöllisesti, ja se toimii sujuvana kanavana tiedonjakoon sekä vuorovaikutukseen hankkeesta kiinnostuneiden kanssa.

Ota sivu seurantaan täältä: https://www.facebook.com/…/Joddb%C3%B6le…/61577120335303/(siirryt toiseen palveluun)

Inkoon kunnan ja Joddbölen alueen toimijoiden välinen maankäyttösopimus on nyt saanut lainvoiman. Tämä tarkoittaa, että kunta saa 500 000 euroa korvauksena – varoja, joita voidaan käyttää suoraan Joddböleen ja erityisesti Blastr Green Steelsin (BGS) hankkeeseen liittyvään kehittämistyöhön.

Tämän rahoituksen ansiosta kunta voi nyt siirtyä suunnittelusta toteutukseen. Kunta on päättänyt, että kun korvaus on maksettu, aloitetaan kehityspäällikön rekrytointi. Kehityspäällikkö vastaa kunnan roolista Joddböle/BGS-hankkeessa. Tehtävä sijoittuu keskushallintoon, ja henkilö tulee tekemään yhteistyötä kunnanjohtajan kanssa sekä raportoimaan kunnanhallitukselle. Kehityspäällikkö tulee olemaan keskeinen henkilö kaikessa, mikä liittyy BGS-hankkeeseen ja kunnan vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa.

Ympäristöasiantuntija tullaan myös palkkaamaan, mutta tähän asiaan kunnanhallitus palaa elokuussa, kun tarvittavat tiedot ovat tarkentuneet. Rekrytointien tavoitteena on varmistaa rakenteellinen, koordinoitu ja ennakoiva työskentelytapa, jotta saadaan kaikki hyöty irti tästä merkittävästä kehityshankkeesta.

Seuraa meitä saadaksesi lisää päivityksiä Joddbölen hankkeesta ja kehityksestä!

Keskiviikkona 4.6.2025 järjestetyssä asukastilaisuudessa aiheena oli ympäristöluvassa annettujen lupaehtojen valvonta.

Vieraana tilaisuudessa oli Uudenmaan ympäristökeskuksesta ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Jenni Ojala, joka kertoi ympäristövalvonnan periaatteista. Valvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun valvonta, ja se kattaa kaikki valvonnan osa-alueet ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan eli laillisuusvalvontaan. Ennakkovalvontaan kuuluvat mm. lupatarpeen harkinta, ennakkoneuvottelut hakijan ja viranomaisten kesken sekä lausuntojen antaminen. Jälkivalvontaan kuuluvat sekä lupamääräysten noudattamisen valvonta että laillisuusvalvonta, eli lainvastaiseen toimintaan puuttuminen eri keinoin. Näitä ovat muun muassa selvitysten pyytäminen, määräykset ja tarvittaessa hallintopakkomenettelyt, välitön keskeyttäminen vakavan vaaran uhatessa sekä tutkintapyyntö poliisille. Tietoa toiminnasta ja poikkeustilanteista saadaan eri tavoin.

Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan lupamääräysten rikkomisesta, onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista tilanteista valvontaviranomaiselle. Lisäksi tietoa saadaan yleisöilmoituksin sekä toiminnanharjoittajan määräaikaisraportoinnin kautta. Lisäksi viranomainen seuraa ympäristön tilaa ja mm. taloudellisia indikaattoreita.

ELY-keskus ei luovuta esitystä julkaistavaksi. Tietoa valvonnan järjestämisestä ja sitä koskevasta lainsäädännöstä löytyy ympäristöhallinnon sivuilta:

Ympäristöluvat ja ympäristönsuojelun valvonta(siirryt toiseen palveluun)

Ympäristöluvan valvonta(siirryt toiseen palveluun)

Ympäristövalvonnan ohje(siirryt toiseen palveluun)

YVA-menettely, Inkoon terästehdas(siirryt toiseen palveluun)

• Asemakaava on hyväksytty ja YVA-prosessi on saatettu päätökseen, mikä mahdollistaa hankkeen siirtymisen seuraavaan vaiheeseen. Tällä hetkellä terästehtaan teknistä suunnittelua jatketaan ja ympäristö- ja vesilupahakemuksia valmistellaan, mutta vielä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, milloin tehtaan rakentaminen alkaa. Rakentamisen aloitus riippuu vielä muun muassa ympäristö- ja vesilupien myöntämisestä sekä lopullisesta investointipäätöksestä. Maankäyttösopimuksen mukaan rakentamiseen liittyvä aloituskokous on järjestettävä viimeistään vuonna 2035.

• Kunnan resurssit ovat rajalliset, ja näin laajan hankkeen edistäminen edellyttää lisäresurssien hankkimista. Maankäyttösopimuksen myötä kunta saa rahallista korvausta, jota voidaan käyttää tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen. Alustavien arvioiden mukaan lisähenkilöstöä tarvitaan erityisesti hankkeen kokonaisuuden hallintaan ja viestintään, ympäristöasioiden hoitoon sekä rakennusvalvontaan.

• Korvaus riittää hyvin kattamaan ne suorat kulut, joita kaavan toteuttaminen kunnalta vaatii.

• Hanke on kunnallemme suuri mahdollisuus – mutta samalla myös merkittävä haaste, sillä hanke on myös herättänyt paljon kysymyksiä. Kunta tulee jatkossa panostamaan entistä vahvemmin vuoropuheluun ja viestintään, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet pysyvät ajan tasalla ja saavat tarvitsemansa tiedon. Työn alla on lähipäivinä avattava uusi FB-sivu jonka kautta tulemme jakamaan tietoa. Lisäksi kunta tulee parantamaan ja selkeyttämään hankkeeseen liittyvää viestintää omalla kotisivullaan.

• Teollinen toiminta edellyttää lukuisan määrän erilaisia lupia. Asemakaavassa annetaan määräyksiä rakentamisen ja toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten lieventämiseksi, jotka lupapäätöksissä on huomioitava. Lisäksi lupapäätöksissä annetaan muusta lainsäädännöstä tulevia ehtoja ja määräyksiä. Terästehtaan toimintaa koskevista luvista tärkeimmät ovat ympäristölupa ja vesilain mukaiset luvat, ja ne myöntää aluehallintovirasto AVI. Lupamääräysten noudattamista valvoo Uudenmaan ELY-keskus. Lupapäätöksissä määrätään myös ympäristövaikutuksia koskevasta seurannasta. Kunta myöntää rakentamista koskevat luvat ja valvoo lupamääräysten noudattamista.
• Kunta on tehnyt aiesopimuksen sosiaalisia vaikutuksia ja mm. tiedottamista koskevasta yhteistyöstä terästehdastoimijan BGS:n kanssa. Keskeinen osa yhteistyötä tulee olemaan ympäristövaikutusten seurannasta ja niiden tuloksista tiedottaminen kuntalaisille ja kesäasukkaille.

• Uutta tieyhteyttä varten Pumppaamontien ja Länsiväylän välille tulee käynnistää erillinen asemakaavahanke. Tavoitteena on käynnistää kaavoitus syksyn 2025 aikana.  Asemakaavassa huomioidaan alueella nykyisin olevat virkistysreitit ja kunnallistekninen verkosto. Uusi yhteys vähentää liikennöintiä Fagervikintiellä.

• Kunnassa on vesihuollon pitkän ajan kehittämissuunnitelmissa todettu uuden raakavesilähteelle olevan tarve jo ennen terästehdashanketta. Kunnalle edullisimpia vaihtoehtoja on selvitetty muun muassa kaava-aineistoon sisältyvässä vesihuollon yleissuunnitelmassa. Tällä hetkellä tarkemman selvityksen alla ovat uuden pohjavedenottamon rakentaminen Varsiin nykyisen Bränbollstanin vedenottamin läheisyyteen, sekä kunnan nykyisen varavesilähteen Marsjön pintavedenottamon hyödyntämistä ja sen mahdollista pitkäsikaista vuokrausta tai hankintaa.