Joddböle teollisuusalue

Kun Inkoon kunta päätti osallistua SuomiAreenaan Porissa, tavoitteemme oli selkeä: kertoa Inkoosta, kuunnella ihmisiä ja luoda uusia yhteistyösuhteita. Neljän intensiivisen päivän jälkeen voimme todeta, että panostus kannatti.

SuomiAreena kokoaa vuosittain yhteen tuhansia kävijöitä eri puolilta Suomea. Päättäjät, yritykset, viranomaiset, järjestöt, media ja tavalliset kansalaiset kohtaavat keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tapahtuman tempo on vauhdikas, ja samaan aikaan eri puolilla kaupunkia järjestetään kymmeniä seminaareja, paneelikeskusteluja ja tapaamisia. Inkoon kannalta viikko tarjosi erinomaisen mahdollisuuden osoittaa, että kunnallamme on paljon enemmän tarjottavaa kuin moni ehkä ennakkoon tiesi.

Inkoo matkailukohteena

Monet teltallamme vierailleet pysähtyivät aluksi kuulemaan lisää Inkoosta matkailukohteena. Luonnonkauniit pyöräilyreitit, meri, saaristo, vierasvenesatamat ja rauhallinen elinympäristö herättivät paljon kiinnostusta. Yllättävän moni kertoi, ettei ollut koskaan aiemmin käynyt Inkoossa, mutta haluaisi nyt vierailla siellä nähtyään kuvia ja kuultuaan alueen mahdollisuuksista.

Leikkimielinen kilpailu houkutteli palaamaan

Halusimme tehdä vierailusta myös hauskan elämyksen ja järjestimme teltan edessä yksinkertaisen ”Corn in the Hole” -pelin. Palkintona oli Inkoossa valmistettua käsintehtyä toffeeta.

Ratkaisu osoittautui onnistuneeksi. Monet palasivat kokeilemaan uudelleen parantaakseen tulostaan ja voittaakseen makeisia. Samalla syntyi luontevia keskusteluja Inkoosta, asumisesta, työpaikoista ja kunnan tulevaisuudesta. Juuri tällaiset spontaanit kohtaamiset ovat usein SuomiAreenan kaltaisen tapahtuman arvokkainta antia.

Joddböle herätti suurta kiinnostusta

Ehkä suurin yllätys oli kuitenkin se, kuinka moni halusi keskustella vihreästä siirtymästä ja Joddböleen suunnitelluista teollisuusinvestoinneista. Useat olivat jo kuulleet Blastr Green Steelin suunnitelmista ja kysyivät hankkeen etenemisestä. Tapasimme myös monia ihmisiä, jotka sanoivat toivovansa aidosti, että investointi toteutuu.

Samalla pystyimme kertomaan kunnan pitkäjänteisestä työstä sen varmistamiseksi, että tulevaisuudessa Inkoossa on riittävästi asuntoja, palveluita ja osaavaa työvoimaa, kun uudet työpaikat alkavat syntyä.

Erityisen ilahduttavaa oli kuulla useilta työttömiltä ja alanvaihtoa harkitsevilta, että he voisivat hyvin hakea töihin Inkooseen, jos tehdashanke toteutuu. Porista, Satakunnasta ja muualta länsirannikolta tulleet vierailijat näkivät vihreän teollisuuden tarjoavan uusia uramahdollisuuksia myös oman kotiseutunsa ulkopuolella.

Inkoo haluaa olla osa ratkaisua

SuomiAreenassa esittelimme myös työtämme, jonka tavoitteena on kartoittaa kiinnostusta tulevaisuuden vihreän siirtymän työpaikkoihin. Haluamme olla mukana ratkaisemassa koko Suomea koskevaa haastetta: miten varmistamme, että suuret teolliset investoinnit saavat tarvitsemansa osaavan työvoiman?

Kyse ei ole vain Inkoosta. Haluamme tehdä yhteistyötä yritysten, oppilaitosten, työllisyysalueiden, valtion sekä muiden kuntien kanssa, jotta työvoiman saatavuus voidaan turvata investointien edetessä.

Paljon opittavaa muilta

SuomiAreena tarjosi myös mahdollisuuden osallistua lukuisiin korkeatasoisiin keskusteluihin. Viikon kohokohtiin kuuluivat Kanadan entisen pääministerin Justin Trudeaun puheenvuoro sekä useat paneelit vihreästä siirtymästä, vedyn tuotannosta ja hyödyntämisestä, puolustusteknologian nopeasta kehityksestä sekä Suomen huoltovarmuudesta.

Osallistuimme myös keskusteluihin siitä, miksi suuret investoinnit päätyvät tietyille alueille mutta eivät toisille. Sähkön saatavuus, satamat, maa-alueet, lupaprosessit, osaava työvoima ja julkisen sekä yksityisen sektorin yhteistyö nousivat esiin lähes jokaisessa keskustelussa.

Nämä keskustelut vahvistivat käsitystämme siitä, että Inkoossa on poikkeuksellisen hyvät edellytykset houkutella tulevaisuuden investointeja.

Tärkeä askel eteenpäin

Pienelle kunnalle on tärkeää olla mukana siellä, missä tulevaisuuden yhteiskunnallisista ratkaisuista keskustellaan. SuomiAreena toi meille uusia yhteistyökumppaneita, arvokkaita ajatuksia ja lukuisia myönteisiä kohtaamisia. Ennen kaikkea viikko osoitti, että kiinnostus Inkoon kehitystä kohtaan on laajaa – niin matkailukohteena, asuinpaikkana kuin tulevaisuuden työpaikkakuntanakin.

Se antaa meille vahvan motivaation jatkaa työtä yhdessä yritysten, asukkaiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa, jotta Inkoosta kehittyy entistä houkuttelevampi kunta niin ihmisille kuin investoinneillekin.

Asukasilta (https://youtu.be/-nYPuHB0iR8(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) kokosi Inkoon kunnan edustajia sekä keskeisiä toimijoita Joddbölestä antamaan ajankohtaisen katsauksen alueen käynnissä oleviin ja suunniteltuihin hankkeisiin. Tilaisuuden avasi Inkoon kunta, ja alussa esiteltiin myös kunnan uusi ympäristötarkastaja Alexandra Jonsdottir, joka on hiljattain aloittanut tehtävässään.

Inkoo Shipping kertoi käynnissä olevasta satama- ja laiturihankkeestaan, joka on yhtiön tärkein ajankohtainen investointi. Satama-alueelle suunnitellaan uutta laituria suurempien alusten käsittelyn mahdollistamiseksi. Valmistelutyöt on jo aloitettu, ja niihin kuuluvat muun muassa raivaus, irtomaiden poistaminen sekä kallio-olosuhteiden tutkiminen. Ruoppauslupahakemus on jätetty, ja päätöstä odotetaan ennen kesää, kun taas ruoppaus- ja mahdolliset louhintatyöt on suunniteltu syksylle. Laiturin lopullinen toteutus määritellään lisätutkimusten perusteella, ja hankkeen toteuttaminen edellyttää myös kaupallisia sopimuksia uusien asiakkaiden kanssa.

Finnsementti esitteli suunnitelmiaan, jotka liittyvät sementtiteollisuuden vihreään siirtymään. Yhtiö selvittää mahdollisuutta rakentaa laitos teollisten sivuvirtojen jauhatukseen, jolloin voidaan korvata osa sementin eniten päästöjä aiheuttavista komponenteista. Tavoitteena on vähentää sementintuotannon hiilidioksidipäästöjä. Joddböle nähdään houkuttelevana sijaintina sataman, energiansaannin ja infrastruktuurin ansiosta. Hanke on edelleen varhaisessa vaiheessa, eikä investointipäätöksiä ole vielä tehty. Kuljetukset tapahtuisivat pääosin meritse, mikä vähentäisi raskaan liikenteen lisääntymistä maanteillä, ja mahdollisella investoinnilla arvioidaan olevan myönteisiä työllisyysvaikutuksia.

Blastr Green Steel (BGS) esitteli Joddbölen suurhankkeensa nykytilannetta. Tällä hetkellä keskitytään ympäristölupaprosessiin ja tekniseen suunnitteluun. Hallinto-oikeuden päätös hylätä asemakaavasta tehdyt valitukset nähtiin tärkeänä virstanpylväänä. Hanke on jaettu eri vaiheisiin, joista ensimmäinen sisältää vedyn tuotannon sekä suorapelkistetyn raudan eli niin sanotun rautasienen valmistuksen. Tavoitteena on tuottaa raaka-ainetta fossiilivapaaseen teräksentuotantoon ja siten vähentää terästeollisuuden päästöjä. Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen, talouskasvuun ja huoltovarmuuteen Suomessa ja Euroopassa. Keskeisiä ympäristökysymyksiä, kuten vedenkäsittelyä ja lämpöpäästöjä, on selvitetty ja vaikutusten vähentämiseksi on esitetty toimenpiteitä. Osa myöhemmistä toiminnoista, kuten terästehdas ja jatkojalostus, eivät kuitenkaan sisälly ensimmäiseen ympäristölupahakemukseen.

Esitysten jälkeen avattiin keskustelu ja kysymykset. Hankkeita kohtaan tunnetaan suurta kiinnostusta, ja vuoropuhelu asukkaiden kanssa jatkuu hankkeiden edetessä.

Miksi hanke toteutetaan vaiheittain?

Blastr Green Steelin mukaan kyseessä on strateginen ratkaisu, jonka tarkoituksena on vähentää riskejä ja nopeuttaa hankkeen toteutumista. Tavoitteena on edelleen hiilivapaa teräksen arvoketju, mutta vaiheittainen toteutus mahdollistaa paremman kustannusten hallinnan, teknisen suunnittelun ja markkinoiden huomioimisen. Kunta näkee tämän vakiintuneena toimintatapana suurissa teollisuushankkeissa.

Viivästyttääkö vaiheistus hanketta?

Ei. Blastr Green Steel arvioi, että vaiheistus pikemminkin nopeuttaa lupaprosesseja ja teknistä suunnittelua. Selkeämpi ja realistisempi toteutusmalli vähentää epävarmuutta ja voi siten edesauttaa hankkeen etenemistä kohti investointipäätöstä.

Mitä ensimmäinen vaihe sisältää?

Ensimmäinen vaihe sisältää vedyn tuotannon sekä vihreän raudan (rautasienen) tuotannon. Teräksen valmistus ei kuulu tähän vaiheeseen, mutta mahdollisuus sen toteuttamiseen myöhemmin säilyy. Tämä lähestymistapa mahdollistaa toiminnan kehittämisen markkinoiden tarpeiden mukaan.

Onko hanke pienentynyt?

Ei. Hanke ei ole pienentynyt, vaan sen toteutus etenee vaiheittain. Tavoite ja kokonaisuus säilyvät, mutta toteutus ja aikataulu on jaettu hallittavampiin osiin. Kunnan näkökulmasta tämä parantaa hankkeen toteutumismahdollisuuksia.

Kuinka paljon työpaikkoja syntyy?

Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan syntyvän noin 250 suoraa työpaikkaa Inkooseen. Lisäksi hankkeella on merkittäviä välillisiä työllisyysvaikutuksia alueella. Työpaikkojen määrä voi kasvaa hankkeen laajentuessa myöhemmissä vaiheissa.

Miksi aloitetaan vihreästä raudasta eikä teräksestä?

Vihreän raudan kysyntä Euroopassa on tällä hetkellä vahvaa. Sen tuotanto mahdollistaa nopeamman markkinoille pääsyn, tulovirran ja kumppanuuksien rakentamisen ennen mahdollisen terästuotannon käynnistämistä. Kunta näkee tämän vahvistavan hankkeen taloudellista toteuttamiskelpoisuutta.

Miten ympäristövaikutukset muuttuvat?

Ensimmäisen vaiheen ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin alkuperäisessä täysimittaisessa suunnitelmassa. Esimerkiksi melu, liikenne ja osa päästöistä ovat vähäisempiä. Kaikki vaikutukset arvioidaan kuitenkin ympäristölupaprosessissa.

Riittävätkö vesi ja sähkö hankkeelle?

Blastr Green Steelin mukaan prosessivesi tuotetaan merivedestä, eikä se kuormita paikallisia makean veden varoja. Sähkö hankitaan markkinaehtoisesti. Kunnan näkökulmasta nämä ratkaisut vähentävät paikallisten resurssien kuormitusta.

Onko toiminta turvallista?

Turvallisuus on keskeinen osa hanketta. Toiminta suunnitellaan kansainvälisten standardien ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Turvallisuuteen liittyvät kysymykset arvioidaan viranomaisten toimesta lupamenettelyissä.

Miten hanke vaikuttaa arkeen?

Rakentaminen ja liikenne aiheuttavat jonkin verran vaikutuksia, mutta niitä hallitaan suunnittelulla ja logistiikalla. Kunta ja toimija käyvät vuoropuhelua asukkaiden kanssa vaikutusten minimoimiseksi.

Tuleeko terästuotanto myöhemmin?

Mahdollisuus terästuotannon käynnistämiseen säilyy. Asemakaava mahdollistaa toiminnan laajentamisen myöhemmissä vaiheissa, jos markkinatilanne sitä tukee.

Miten aluetta käytetään?

Ensimmäisessä vaiheessa käytetään vain osa alueesta. Koko asemakaava-alue säilyy kuitenkin pitkäjänteisen kehityksen piirissä, ja se voidaan ottaa käyttöön vaiheittain kaavan saatua lainvoiman.

Vaikuttaako tämä maankäyttösopimukseen?

Maankäyttösopimus ei muutu perusteiltaan, vaan se on laadittu mahdollistamaan alueen vaiheittainen kehittäminen. Sopimuksessa käytetty ilmaisu ”terästehdas tai vastaava hanke” tarkoittaa, että myös vedyn ja vihreän raudan tuotanto kuuluu sopimuksen soveltamisalaan.

Sopimus on lisäksi sidottu rakentamisen toteutumiseen. Sopimuksen mukaiset korvaukset maksetaan hankkeen edetessä, ja kiinteistökaupan esisopimuksen mukaan niiden tulee olla maksettu ennen kiinteistökauppojen toteuttamista.

Lainsäädäntö edellyttää myös, että kiinteistönmuodostus on suoritettu ennen kuin rakennuksia voidaan ottaa käyttöön alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maa-alueisiin liittyvät järjestelyt on saatettava valmiiksi ennen toiminnan käynnistämistä.

Tämä tarkoittaa, että sekä sopimus että kunnan taloudelliset velvoitteet etenevät hankkeen todellisen toteutumisen mukaisesti riippumatta siitä, missä tahdissa tai järjestyksessä alueen eri osia rakennetaan.

Miten tämä vaikuttaa kunnan talouteen?

Ensimmäisessä vaiheessa taloudelliset vaikutukset ovat pienemmät kuin täysimittaisessa toteutuksessa, mutta kasvavat ajan myötä. Kunta näkee vaiheittaisen kehityksen taloudellisesti hallittavampana.

Mikä on kunnan taloudellinen riski?

Kunta ei ole tehnyt suuria suoria investointeja itse teollisuushankkeeseen. Sen rooli on ollut mahdollistaa kehitys kaavoituksen ja sopimusten kautta. Tämän vuoksi taloudellinen riski on rajallinen verrattuna joihinkin muihin hankkeisiin.

Blastr Green Steel on omassa aineistossaan tuonut esiin, että päätös toteuttaa hanke vaiheittain on strateginen ratkaisu, jonka tavoitteena on vähentää riskejä ja nopeuttaa toteutusta, samalla kun tavoite hiilivapaasta teräksen arvoketjusta säilyy ennallaan. Inkoon kunta jakaa tämän näkemyksen ja toteaa, että vaiheittainen toteutus on vakiintunut ja yleisesti käytetty toimintamalli suurissa teollisuushankkeissa, erityisesti tilanteessa, jossa markkinatilanne, rahoitus ja teknologinen kehitys muuttuvat nopeasti.

Blastr Green Steelin mukaan vaiheistus mahdollistaa nopeamman rakentamisen aloituksen sekä paremman vastauksen eurooppalaisen teollisuuden tarpeeseen saada vihreitä raaka-aineita, erityisesti rautasientä. Kunnan rooli tässä vaiheessa on luoda vakaat suunnitteluedellytykset ja seurata prosessin etenemistä sekä varmistaa, että kehitys etenee hallitusti ja pitkällä aikavälillä kestävällä tavalla.

Aikataulun osalta Blastr Green Steel korostaa, että vaiheistus ei viivästytä hanketta, vaan pikemminkin nopeuttaa lupaprosesseja ja teknistä suunnittelua. Tavoitteena on tehdä lopullinen investointipäätös kahden vuoden kuluessa. Kunta toteaa, että tämä on linjassa suurten teollisuushankkeiden tavanomaisen kehityksen kanssa ja että selkeä ja realistinen aikataulu vähentää epävarmuutta sekä asukkaiden että muiden sidosryhmien näkökulmasta.

Työllisyyden osalta Blastr Green Steelin materiaalista käy ilmi, että ensimmäisen vaiheen arvioidaan luovan noin 250 suoraa työpaikkaa sekä merkittäviä välillisiä vaikutuksia alueella. Kunta pitää tätä tärkeänä alkuvaiheen vaikutuksena ja toteaa, että työllisyys voi kasvaa toiminnan laajentuessa kaava-alueella.

Blastr Green Steel perustelee vihreän raudan tuotannon aloittamista vahvalla kysynnällä markkinoilla sekä mahdollisuudella luoda nopeasti liiketoimintasuhteita ja tulovirtoja. Kunta toteaa, että tämä vahvistaa hankkeen toteuttamiskelpoisuutta ja vähentää taloudellisia riskejä, mikä lisää todennäköisyyttä, että hanke voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan pitkällä aikavälillä.

Ympäristövaikutusten osalta Blastr Green Steel tuo esiin, että ensimmäinen vaihe aiheuttaa vähemmän vaikutuksia kuin alkuperäinen kokonaisuus, muun muassa vähäisemmän melun ja liikenteen muodossa. Kunta toteaa, että tämä mahdollistaa myös hallitumman kehityksen ja paremmat edellytykset vaikutusten seurantaan ja hallintaan ympäristölupaprosessin puitteissa.

Blastr Green Steel tuo esiin, että vedenhankinta perustuu meriveteen ja että sähkö hankitaan markkinaehtoisesti. Kunnan näkökulmasta nämä ovat tärkeitä lähtökohtia, koska ne vähentävät paikallisten resurssien kuormitusta ja kytkevät hankkeen laajempaan energiasiirtymään.

Turvallisuuden osalta Blastr Green Steel korostaa, että toiminta suunnitellaan tiukkojen kansainvälisten standardien ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien Seveso-sääntely. Kunta toteaa, että turvallisuuskysymykset käsitellään erillisissä lupamenettelyissä toimivaltaisten viranomaisten toimesta, mikä on vakiintunut ja lainmukainen käytäntö Suomessa.

Arkeen kohdistuvien vaikutusten osalta Blastr Green Steel kuvaa, miten rakentamisen aikaisia häiriöitä hallitaan suunnittelun ja vuoropuhelun avulla. Kunta pitää vuoropuhelua keskeisenä ja jatkaa aktiivista tiedottamista varmistaakseen, että asukkaat pysyvät ajan tasalla ja että vaikutukset minimoidaan.

Blastr Green Steel korostaa, että mahdollisuus terästuotannon lisäämiseen tulevaisuudessa säilyy ja että asemakaava mahdollistaa koko arvoketjun kehittämisen. Kunta painottaa, että vaiheittainen toteutus ei tarkoita alkuperäisten suunnitelmien hylkäämistä, vaan joustavampaa etenemistä markkinoiden mukaan.

Maankäytön osalta ensimmäinen vaihe tarkoittaa, että vain osa alueesta otetaan käyttöön. Kunta korostaa, että koko alue säilyy pitkän aikavälin kehittämisen piirissä. Kun Joddböle V -asemakaava saa lainvoiman, voidaan sekä T/Kem-alue että muut teollisuusalueet ottaa käyttöön vaiheittaisen ja yhteensovitetun kehittämisen mukaisesti.

Jos rakentaminen käynnistyy muilla teollisuusalueilla ennen T/Kem-aluetta, myös tämä kuuluu maankäyttösopimuksen piiriin, ja sopimusvelvoitteet aktivoituvat rakentamisen alkaessa.

Maankäyttösopimuksen osalta kunta toteaa, että sopimus on nimenomaisesti laadittu tilanteita varten, joissa hankkeen sisältö, laajuus tai aikataulu muuttuvat. Sopimuksessa käytetty ilmaisu ”terästehdas tai vastaava hanke” kattaa myös nykyisen suunnitelman mukaisen vedyn ja vihreän raudan tuotannon.

Sopimus on näin ollen sovellettavissa myös tilanteessa, jossa toiminta koostuu pidempään vedyn ja raudan tuotannosta ilman täysimittaista terästuotantoa. Sopimuksen ehdot ovat tietoisesti muotoiltu joustaviksi ja teknologiariippumattomiksi.

Samalla sopimuksen mukaiset taloudelliset velvoitteet kytkeytyvät rakentamisen toteutumiseen ja kiinteistöjärjestelyihin. Kiinteistökaupan esisopimuksen mukaan kauppojen toteutuminen edellyttää, että maankäyttösopimuksen mukaiset korvaukset on maksettu.

Lainsäädäntö edellyttää lisäksi, että rakennuksia ei voida ottaa käyttöön alueilla, joilla on sitova tonttijako, ennen kuin kiinteistönmuodostus on saatettu loppuun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omistusjärjestelyt on toteutettava ennen toiminnan aloittamista.

Tämä tarkoittaa, että sopimus toteutuu hankkeen edetessä, eikä kunnalle synny taloudellisia velvoitteita ilman vastaavaa toteutusta. Kunnan investoinnit ajoittuvat vastaavasti suhteessa maksettaviin maankäyttökorvauksiin.

Lopuksi kunta toteaa, että sen taloudellinen riski on rajallinen. Toisin kuin joissakin muissa hankkeissa, Inkoon kunta ei ole tehnyt merkittäviä suoria investointeja hankkeeseen, vaan sen rooli on ollut mahdollistaa kehitys kaavoituksen ja sopimusten kautta. Näin ollen hankkeen mahdollinen toteutumatta jääminen ei aiheuta kunnalle vastaavia taloudellisia menetyksiä. Samalla alueen pitkän aikavälin kehittämismahdollisuudet säilyvät.

Joddböle V:n asemakaavasta on jätetty kaksi valituslupahakemusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus arvioi nyt ensin, myönnetäänkö asiassa valituslupa eli otetaanko valitukset varsinaiseen käsittelyyn.

Hakemukset koskevat Helsingin hallinto-oikeuden 28.1.2026 antamaa päätöstä, jossa hallinto-oikeus hylkäsi kaikki asemakaavaa koskeneet aiemmat valitukset.

Koska valituslupahakemukset ovat nyt korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävinä, asemakaava ei saa lainvoimaa ennen kuin oikeusprosessi on päättynyt. Tämä vaikuttaa myös hankkeen jatkotyön aikatauluun.

– On osa normaalia oikeusprosessia, että asia voidaan saattaa korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavaksi. Tässä vaiheessa tuomioistuin ratkaisee ensin, myönnetäänkö valituslupa ja otetaanko asia käsiteltäväksi. Jollei valituslupaa myönnetä, saa asemakaava saman tien lainvoiman. Kunta seuraa asian etenemistä ja jatkaa työtään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Robert Lemström.

Niin kauan kuin asemakaava ei ole saanut lainvoimaa, sitä ei voida panna täytäntöön. Tämä tarkoittaa, että Joddbölen alueen kehittämistä valmistellaan edelleen, mutta uuden asemakaavan toteuttaminen odottaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua.

Maankäyttösopimuksen mukainen 0,5 miljoonan euron korvaus maksetaan Inkoon kunnalle vasta, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Maksu toteutuu siten vasta oikeusprosessin päätyttyä.

Kunnan mukaan uusi asemakaava mahdollistaa aiempaa tarkemman maankäytön ohjauksen alueella.

– Uusi asemakaava antaisi aiempaa paremmat mahdollisuudet ohjata esimerkiksi louhintaa ja murskausta sekä niiden ympäristövaikutuksia. Oikeusprosessin aikana sovelletaan edelleen voimassa olevan asemakaavan vähemmän yksityiskohtaisia määräyksiä, sanoo kaavoituspäällikkö Aija Aunio.

Inkoon kunta jatkaa vuoropuhelua viranomaisten, toimijoiden ja asukkaiden kanssa Joddbölen alueen kehittämisestä.

Nyt Länsi-Uudenmaan yrityksillä on konkreettinen mahdollisuus vahvistaa kilpailukykyään ja kehittää toimintaansa vihreän siirtymän vauhdittamassa toimintaympäristössä.

Inkoon kunta tarjoaa yhdessä Management Institute of Finlandin (MIF) ja Luksian kanssa maksuttoman koulutus- ja valmennuskokonaisuuden yrittäjille ja yrityksille, jotka haluavat pysyä kehityksen kärjessä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Vihreä siirtymä ja Joddbölen alueen kehitys tuovat uusia vaatimuksia – mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kokonaisuus auttaa yrityksiä tunnistamaan mahdollisuudet, vahvistamaan strategista osaamistaan ja viemään ideat konkreettisiksi kehittämistoimenpiteiksi.

Mitä osallistuvat yritykset saavat?

✔ Yrityskohtaisen suunnittelukeskustelun yrityksen tarpeisiin perustuen
✔ Neljä koulutuspäivää Inkoossa
✔ Konkreettisia työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen
✔ Ajankohtaista tietoa vihreästä siirtymästä ja teollisuusalueiden kehityksestä
✔ Tukea priorisoidun kehittämistoimenpiteen toteuttamiseen
✔ Asiantuntijapalautetta toteutetusta kehittämistyöstä
✔ Virallisen tutkinnon osan

Koulutus järjestetään Inkoossa, ja osallistujat voivat työskennellä ja keskustella sekä suomeksi että ruotsiksi.

Mukaan mahtuu tässä vaiheessa vain 20 ensimmäistä ilmoittautunutta.

Tämä on mahdollisuus saada jäsenneltyä, käytännönläheistä ja täysin maksutonta tukea yrityksesi kehittämiseen – samalla kun rakennat verkostoja ja vahvistat yrityksesi tulevaisuuden kilpailukykyä.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen:
https://mif.fi/tuotekehitystyon-erikoisammattitutkinto-tutkinnon-osa-innovaattorina-toimiminen-vihr…(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tervetuloa Inkoon kunnan yritysiltaan!

• 10.2.2026 klo 17.00–18.30
• Digitaalisesti Teamsissa

Tilaisuus on suunnattu yrityksille, jotka haluavat kehittyä, ennakoida muutoksia ja hyödyntää vihreän siirtymän tarjoamat mahdollisuudet, sekä olla mukana Joddbölen alueen kehityksessä.

Illan aluksi kuullaan ajankohtainen tilannekatsaus Blastr Green Steelsin hankkeesta ja Joddbölen teollisuusalueen kehittämisestä. Tämän jälkeen esitellään maksuton ja käytännönläheinen koulutus- ja valmennuskokonaisuus, jonka Inkoon kunta toteuttaa yhdessä Management Institute of Finlandin (MIF) ja Luksian kanssa.

Kokonaisuus tarjoaa yrityksille:

• konkreettisia työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen
• valmennusta ja sparrausta yrityksen todellisiin tarpeisiin
• tukea kilpailuedun rakentamiseen
• mahdollisuuden verkostoitua muiden Länsi-Uudenmaan yritysten kanssa
• virallisen tutkinnon osan

Tule mukaan painamalla tästä:
https://teams.microsoft.com/meet/34427344724378?p=lNbEzZUwr79kx5u1en(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Ilmoittautumisaika koulutukseen päättyy 13.2
Lisätietoa koulutuksen sisällöstä: (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)https://mif.fi/tuotekehitystyon-erikoisammattitutkinto-tutkinnon-osa-innovaattorina-toimiminen-vihrea-siirtyma-joddbole/(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun)

Kyrkfjärdens koulussa järjestetyn asukasillan tallenne on nyt valmis ja katsottavissa kokonaisuudessaan.

Tilaisuudessa Ecolabin ja Nalco Waterin asiantuntijat esittelivät kestävän vedenhallinnan periaatteita ja teknisiä ratkaisuja suunniteltua Joddbölen terästehdasta varten. Blastr Green Steel osallistui aktiivisesti keskusteluun ja vastasi yhdessä kumppaneidensa kanssa asukkaiden kysymyksiin.

Koko tapahtuma on nyt katsottavissa alla olevan linkin kautta. 

Hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt kaikki Joddböle V:n asemakaavaa koskeneet valitukset. Päätöksessään hallinto-oikeus toteaa, että kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava on lainmukainen ja että kaavoitusprosessi on toteutettu asianmukaisella tavalla. 

Päätös on merkittävä vaihe kaavaprosessissa, mutta asemakaava ei ole vielä saanut lainvoimaa. Ne asianosaiset, jotka ovat aiemmin valittaneet asiasta, voivat hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta lain säädetyssä määräajassa. Asemakaava saa lainvoiman vasta, mikäli valituslupaa ei myönnetä tai jos päätös jää muutoin pysyväksi mahdollisen jatkokäsittelyn jälkeen. 

Kun asemakaava saa lainvoiman, Inkoon kunta saa maankäyttösopimuksen mukaisesti 0,5 miljoonaa euroa. Lainvoimainen asemakaava mahdollistaa samalla Joddbölen alueen markkinoinnin ja kehittämisen käynnistämisen koko alueella. Tämä koskee paitsi suunniteltua terästehdashanketta myös muita kaavassa teollisuustoiminnoille varattuja alueita. 

Uusi asemakaava vaikuttaa myös maa-ainesten ottamiseen ja siihen liittyvien ympäristövaikutusten hallintaan. Kaavoituspäällikkö Aija Aunion mukaan keskeinen ero voimassa olevan, vuonna 2009 hyväksytyn asemakaavan ja uuden Joddböle V -kaavan välillä liittyy toiminnan ohjaukseen: 

– Nykyisessä asemakaavassa on varattu alueita nimenomaisesti maa-ainesten otolle, eikä toiminnalle ole asetettu melun tai pölyn torjuntaa koskevia määräyksiä. Uudessa kaavassa louhinta ja murskaus määritellään tonttien esirakentamiseksi, ja toimintaa ohjataan yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä. Tämä mahdollistaa ympäristövaikutusten ennakoinnin ja hallinnan aiempaa järjestelmällisemmin, Aunio toteaa. 

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Robert Lemström korostaa, että hallinto-oikeuden päätös lisää oikeudellista varmuutta, mutta ei poista muiden lupaprosessien tarvetta: 

– Päätös vahvistaa, että kunta on noudattanut voimassa olevaa lainsäädäntöä asemakaavan valmistelussa ja päätöksenteossa. Samalla on tärkeää todeta, että asemakaava ei korvaa muita lupa- ja viranomaisprosesseja. Alueella toteutettavat hankkeet edellyttävät jatkossakin erillisiä ympäristölupia ja muita viranomaiskäsittelyjä, Lemström sanoo. 

Inkoon kunta jatkaa vuoropuhelua alueen kehittämiseen liittyvien osapuolten kanssa ja tiedottaa asiasta lisää, kun asemakaava on saanut lainvoiman tai mikäli asia etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 

Hallinto-oikeus on tänään antanut päätöksensä kuudesta Joddböle V:n asemakaavaa koskevasta valituksesta. Hallinto-oikeus on hylännyt kaikki valitukset.

Päätös pidetään julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Tänä aikana asiassa on mahdollista hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valituslupaa voivat hakea ainoastaan ne asianosaiset, jotka ovat aiemmin valittaneet asiasta.

Asemakaava saa lainvoiman vasta, mikäli korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa, valitusta ei tehdä 30 päivän kuluessa tai jos päätös muutoin jää pysyväksi mahdollisen jatkokäsittelyn jälkeen. Kun kaava on saanut lainvoiman, Inkoon kunta saa maankäyttösopimuksen mukaisesti 0,5 miljoonaa euroa.

– Hallinto-oikeuden päätös on tärkeä askel ja vahvistaa kunnanvaltuuston hyväksymän asemakaavan lainmukaisuuden. Samalla noudatamme muodollista menettelyä ja odotamme, että päätös saa lainvoiman, sanoo kunnanjohtaja Robert Nyman.

Joddbölen asemakaava mahdollistaa teollisuusalueen kehittämisen ja luo edellytykset muun muassa Blastr Green Steelsin suunnittelemalle vihreälle terästehtaalle Inkoossa. Kunta jatkaa työtään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja tiiviissä vuoropuhelussa viranomaisten, toimijoiden ja asukkaiden kanssa.

Inkoon kunta tiedottaa asiasta lisää, kun päätös on saanut lainvoiman tai mikäli asia etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Maatalous ja yritystoiminta tulevaisuuden terästeollisuuden kumppanina.

Uusi vuosi on alkamassa ja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia Inkoon kunnalle ja koko alueelle. Haluamme kutsua sinut heti vuoden 2026 alussa ajankohtaiseen ja inspiroivaan tilaisuuteen, jota ei kannata jättää väliin.

Miten paikallinen maatalous ja elinkeinoelämä voivat hyötyä Joddböleen suunnitellusta vihreän teräksen tehtaasta? Millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia se tuo mukanaan – ja miten omaa toimintaa kannattaa kehittää, jotta niihin voidaan tarttua?

Inkoon kunta kutsuu alueen maanviljelijät ja yrittäjät mukaan iltaan, jossa esitellään konkreettisia esimerkkejä kannattavasta yhteistyöstä teollisuuden ja maatalouden välillä.

Illan aikana kuulemme muun muassa:

• Esimerkkejä maailmalta, joissa maataloutta harjoitetaan terästehtaan mailla sekä malleja, joissa viljelijät yhdistävät maataloustyön ja työskentelyn tehtaalla
• Mahdollisuuksia hyödyntää teollisuuden hukkalämpöä, esimerkiksi kasvihuonetoiminnassa, kaukolämpönä tai muussa liiketoiminnassa
• Millaisia vaatimuksia vihreä siirtymä asettaa alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille

Lisäksi esittelemme ajankohtaisen koulutuksen yrittäjille, joka tarjoaa työkaluja tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen vihreän siirtymän teollisuuden tarpeisiin. Koska suuri osa maanviljelijöistä toimii myös yrittäjinä, koulutus soveltuu hyvin myös maatalousyrittäjille. Tilaisuudessa kerrotaan lisää koulutuksesta ja vastataan kysymyksiin. Lisäinfoa ja mahdollisuus ilmoittautua mukaan koulutukseen löytyy tästä:
https://mif.fi/tuotekehitystyon-erikoisammattitutkinto-tutkinnon-osa-innovaattorina-toimiminen-vihrea-siirtyma-joddbole/(siirryt toiseen palveluun)

Aika: torstai 15.1.2026 klo 18.00–19.30
Paikka: Västankvarn, Kansliarakennus (Villa Lina)
Västankvarnvägen 413

Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille maanviljelijöille ja yrittäjille.
Lämpimästi tervetuloa aloittamaan uusi vuosi tulevaisuuteen katsovalla keskustelulla ja uusilla mahdollisuuksilla – paikallisesti, kestävästi ja kannattavasti!

1. Missä vaiheessa olemme nyt?
Odotamme asemakaavan lainvoimaisuutta, mutta olemme jo siirtyneet projektivaiheeseen. Tämä tarkoittaa, että teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa varmistaaksemme, että Inkoon kunnan työ Joddbölen osalta etenee suunnitelmien mukaisesti. Samalla varmistamme, että kaikki tapahtuu lainmukaisesti ja tavalla, joka ei vaikeuta prosessia – prosessia, joka parhaimmillaan säilyttää tai jopa parantaa elämänlaatua Inkoossa.

2. Miten keskustelut eri toimijoiden kanssa etenevät?
Syyskuun ja lokakuun alun aikana olemme tavanneet mahdollisimman monta toimijaa – sekä hankkeen kannattajia että niitä, jotka suhtautuvat kriittisemmin suunnitelmiin terästehtaan rakentamisesta Joddböleen. Kaikilla osapuolilla on ollut mahdollisuus esittää kysymyksiä ja näkemyksiään. Tapauksissa, joissa toiveet tai vaatimukset on kohdistettu toiselle osapuolelle, ne on myös välitetty eteenpäin.

Seuraava askel prosessissa on syventää keskusteluja siitä, mistä asioista kukin toimija on valmis tekemään kompromisseja, jotta saavutetaan lopputulos, joka miellyttää mahdollisimman monia.

3. Mitä tehdään täydentävien tai vaihtoehtoisten toimijoiden löytämiseksi Joddböleen?
Kaikki aktiiviset osapuolet – mukaan lukien Blastr, kunta ja maanomistajat – työskentelevät omista näkökulmistaan käsin löytääkseen alueelle täydentäviä toimintoja.
On kuitenkin huomioitava, että valitusprosessi tekee tästä työstä haastavampaa, koska tällä hetkellä ei tiedetä, milloin tai toteutuuko asemakaavan lainvoimaisuus. Epävarmuus voi valitettavasti myös karkottaa joitakin potentiaalisia toimijoita Joddböleen sijoittumisesta.

4. Miten Gasgridin vetyputkisuunnitelmat vaikuttavat Joddböleen?
Joddbölen kehitykseen ja Blastr Green Steelin suunnitelmiin eivät vaikuta Gasgridin suunnitelmat kaasulinjan reitityksestä. Gasgridin hanke on täysin erillinen eikä sillä ole suoraa yhteyttä terästehtaaseen. Jos ja kun kaasulinja toteutuu, toivomme, että Joddbölen toiminta on jo käynnissä ja että putkireititys mukautetaan alueen olemassa olevaan toimintaan.

5. Mikä on seuraava askel?
Vuoropuhelu jatkuu kaikkien halukkaiden kanssa. Aiomme myös palauttaa kuukausittaiset asukasilta-tapahtumat, joissa annamme yleiskatsauksen ajankohtaisesta tilanteesta ja syvennymme eri teemoihin. Vuodelle 2025 on suunniteltu seuraavat tilaisuudet:

• 27.10.2025 klo 17.30–19.00: Asukasilta Wilhelmsdalissa
• 12.11.2025 klo 18.00–19.30: Yrittäjäilta teemalla ”Mahdollisuudet paikallisille yrityksille vihreässä siirtymässä” (paikka ilmoitetaan myöhemmin)
• 11.12.2025 klo 17.30–19.00: Asukasilta teemalla ”Vastuullinen vedenkäyttö”

Alla oleva teksti on Inkoon kehittämispäällikkö Tom Gammalsin kirjoittama.

Olen toiminut Inkoon kehityspäällikkönä reilun kuukauden ajan, ja sinä aikana minulla on ollut etuoikeus tavata monia sitoutuneita asukkaita ja kuunnella heidän ajatuksiaan Joddbölen tulevaisuudesta ja Blastr Green Steelin sijoittumisesta alueelle. Vähitellen on muodostumassa selkeämpi kuva siitä, miten ihmiset näkevät kehityksen.​

On ilahduttavaa huomata, että Joddbölen kehittämisen tarpeesta vallitsee laaja yhteisymmärrys – tavoitteena vahvistaa Inkoon taloutta ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kukaan ei halua nähdä kunnan ajautuvan kriisikuntaan tai joutuvan leikkaamaan palveluista. Kaikki, joiden kanssa olen keskustellut, haluavat Inkoon ja sen asukkaiden parasta, mikä luo vahvan ja yhteisen lähtökohdan.​

Haasteena on löytää yhteinen tie eteenpäin. Keskustelut ovat olleet avoimia ja kunnioittavia, ja olen kiitollinen kaikille, jotka ovat käyttäneet aikaa jakaakseen näkemyksensä – riippumatta kannastaan. Kaikki esitetyt argumentit ovat olleet relevantteja ja perustuneet aitoon huoleen Inkoon tulevaisuudesta.​

Samalla näen riskin, että asia jakaa mielipiteitä. Jos emme onnistu löytämään yhteistä polkua, jossa kompromissit ovat mahdollisia, on vaarana, että monet kokevat tulleensa sivuutetuiksi päätöksenteossa. Tämä voi vaikuttaa tulevaan yhteistyöhön ja luottamukseen. Meidän on vältettävä tilanne, jossa jokin ryhmä menettää täysin uskonsa myönteiseen tulevaisuuteen – sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti.​

Kehityspäällikkönä tehtäväni on edistää Joddbölen kehitystä kunnan tekemien päätösten mukaisesti. Prosessi on ollut vaativa, mutta demokraattinen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Joddböle V:n asemakaavan, mikä tarkoittaa, että etenemme nyt eteenpäin – kunnioittaen sitä, että kaikki eivät saaneet tahtoaan läpi, mutta toivoen, että voimme löytää ratkaisuja, joita useampi voi tukea.​

Mitä tapahtuu nyt? ​

Asukasiltoja jatketaan, joissa toimijat kertovat kehityksestä ja vastaavat kysymyksiin: ​

• 27.10.2025 klo 17:30–19:00 Wilhelmsdalissa ​
• 12.11.2025 klo 18:00–19:30 yritysilta (paikka ilmoitetaan myöhemmin) ​
• 11.12.2025 klo 17:30–19:00 asukasilta (paikka ilmoitetaan myöhemmin)​

Henkilökohtaiset tapaamiset jatkuvat niiden kanssa, jotka haluavat käydä vuoropuhelua: ​

• Mistä olet valmis tekemään kompromisseja? ​
• Onko sinulla ideoita tai kontakteja toimijoihin, jotka haluavat sijoittua Inkooseen/Joddböleen? ​
• Inkoo on muutakin kuin Joddböle – miten haluat kunnan kehittyvän?​

Sinun äänesi on tärkeä. Tule mukaan, osallistu keskusteluihin ja auta meitä muovaamaan tulevaisuutta, jossa mahdollisimman moni kokee tulleensa kuulluksi, mukaan otetuksi ja osalliseksi. Yhdessä voimme löytää ratkaisuja, jotka vahvistavat sekä Inkoon että yhteisöllisyyden.​

Tom Gammals aloittaa loppukesästä Inkoon kehityspäällikkönä vastaten Joddbölen teollisuusalueen kehittämisestä erityisesti huomioiden mahdollisen Blastr Green Steelin terästehtaan toteutumisen. Gammals on aiemmin toiminut alueellisen Novago yrityskehitysyhtiön toimitusjohtajana. Näin ollen hän on aiemmin tehnyt töitä Inkoon kunnan ja kunnan yrittäjien kanssa. Hän on kaksikielinen ja asuu tällä hetkellä Espoossa.  

Pyysimme nyt kunnan vastavalittua kehityspäällikköä vastaamaan viiteen lyhyeen kysymykseen: 

Miksi päätit hakea juuri tähän tehtävään, ja mikä sinua kiehtoo Joddbölen kehittämisessä? 

Olen aikaisemmassa tehtävässäni auttanut kuntia ja yrityksiä kehittämään toimintaansa Länsi-Uudellamaalla ja olin jo Novago aikana yhteydessä Inkooseen ja Blastriin auttaakseni Inkoota Joddbölen kehittämisen kanssa. Kun mahdollisuus avautui tulla takaisin ja jatkaa kesken jäänyttä asiaa halusin ehdottomasti palata ja tehdä kaikkeni mahdollisimman hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Näen että Joddböle tarjoaa Inkoolle ja koko Länsi-Uudellemaalle upean mahdollisuuden kehittää aluetta.  

Millä tavalla ajattelet osallistaa kuntalaisia työssäsi? 

Katson että tehtävänäni on aikaansaada mahdollisimman hyvän lopputuloksen Joddbölen suhteen ja auttaakseni tämän lopputuloksen aikaansaamiseksi minun on ehdottomasti kuultava kaikkia mielipiteitä terästehtaan etabloitumiseen liittyen. Ymmärrän hyvin, että asiaan liittyy paljon kysymyksiä ja jopa pelkoja, kun ei olla varmoja miten etabloituminen tulee toteutumaan ja mitä vaikutuksia sillä on kuntalaisten jokapäiväiseen elämään. Haluan jatkaa ja kehittää dialogia kuntalaisten, niin yksityishenkilöiden kuin yrityksien, kanssa niin että kaikki tulevat kuulluksi. Toivon kuntalaisilta avointa kaikkia osapuolia kunnioittavaa keskustelua, konkreettisia ehdotuksia miten asioita voidaan kehittää ja edistää sekä ideoita, miten palveluita, liiketoimintaa ja elämää Inkoossa voitaisiin kehittää, kun alueelle tulevaisuudessa asettuu uusia asukkaita.  

Miltä Inkoon tulevaisuus näyttää mielestäsi kymmenen vuoden kuluttua? 

Uskon että Inkoosta on muodostunut malliesimerkki kunnasta, jossa taloudellinen kasvu ja luonnonläheinen, ja iloinen, elämäntapa toimivat sopusoinnussa antaen asukkaille ja paikallisille yrityksille hyvän kasvualustan ja luottamusta tulevaisuuteen.  

Mikä on paras muistosi Inkoosta? 

Tässä menen lapsuuteen saakka, kun serkun perheen kanssa pyöräiltiin heidän mökiltään kirkonkylälle sateisia hiekkateitä pitkin, laulaen melkein koko matkan. Ei se sade silloinkaan menoa haitannut ja kesä Inkoossa on aina ollut mielekästä.  

Kuvaile itseäsi lopuksi viidellä sanalla. 

Positiivisesti ajatteleva ahkera kehittäjä (ja) ongelmanratkaisija. 

Inkoon Joddböle alueen kaavoitus on herättänyt laajaa kiinnostusta, erityisesti suunnitteilla olevan terästehtaan ympäristövaikutusten vuoksi. Koko Joddböle V -asemakaavaprosessin aikana ympäristövaikutuksia on selvitetty perusteellisesti sekä kunnan että hanketoimija Blastr Green Steelin (BGS) toimesta. BGS on laatinut hankkeesta ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), jonka Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut ja antanut siihen perustellun päätelmänsä. 

• Koko valmistelun aikana halusimme parantaa kaavaratkaisua siten, että se huomioi Inkoon lähiympäristön säilymisen parhaimmalla tavalla. Tehdashankkeen toteuttamista ohjaamaan on kaavan lisäksi laadittu maankäyttösopimus maanomistajien ja BGS:n kanssa sekä yhteistyösopimus BGS:n kanssa.  Prosessien aikana on ollut tärkeää sovittaa Inkoon keskeiset ominaispiirteet sekä moderni teollinen kehitys. Hankkeen tavoitteena on kuitenkin hidastaa ilmastonmuutosta, sanoo Inkoon kaavoituspäällikkö Aija Aunio. 

Alla on koottuna hankkeen keskeiset ympäristönäkökohdat käytettävissä olevien selvitysten ja voimassa olevan lainsäädännön pohjalta. 

Ilmanlaatu ja päästöt 

Tehtyjen laskelmien mukaan terästehtaan ilmapäästöt ovat hyvin vähäisiä ja rajoittuvat pääasiassa asemakaava-alueen sisäpuolelle. Ilmassa olevan lyijyn pitoisuuden arvioidaan jäävän alle tuhannesosan sallitusta terveysperustaisesta raja-arvosta. Elohopeaa voi esiintyä tilapäisesti tehtaan läheisyydessä, mutta sen keskimääräinen pitoisuus pysyy vain muutamassa prosentissa luonnollisesta taustatasosta. 

Näihin johtopäätöksiin yhtyy myös ELY-keskus, joka pitää arvioita perusteltuina YVA-lausunnossaan. On lisäksi tärkeää huomata, että valmistusprosessi ei tuota savukaasuja, sillä teräs tuotetaan perinteisen masuunin sijaan vetypelkistykseen perustuvalla menetelmällä. 

Turvallista uida Inkoossa myös tulevaisuudessa 

Yksi yleisimmistä kysymyksistä on ollut, voiko meressä jatkossakin uida turvallisesti. Lainsäädännön mukaan ympäristölupaa ei voida myöntää toiminnalle, joka heikentää meren tilaa. Hankkeen ei näin ollen arvioida heikentävän uimaveden laatua. 

Maatalous ja marjastus eivät vaarannu 

Tehtyjen ympäristöselvitysten mukaan hanke ei aiheuta riskiä maaperälle tai pohjavedelle. Ympäristönsuojelulain mukaan lupaa ei voida myöntää toiminnalle, joka voi saastuttaa maata tai pohjavettä. Näin ollen maatalous, sienestys ja marjastus voivat jatkua alueella normaalisti myös hankkeen toteutuessa. 

Ympäristölupa vaaditaan ennen rakentamista 

Terästehtaan toiminta edellyttää ympäristölupaa. Lain mukaan lupaa ei voida myöntää, jos toiminta aiheuttaa vaaraa ihmisille tai voi vahingoittaa maaperää, pohjavettä tai meriympäristöä. 

Inkoon kunta osallistuu lupaprosessiin antamalla kaksi lausuntoa lupahakemukseen: yhden kunnanhallitukselta ja toisen rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Lisäksi kuntalaisilla ja vapaa-ajan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja muistutuksia ympäristöluvasta sen nähtävilläoloaikana. 

Kun lupa myönnetään, laaditaan valvontasuunnitelma. Valvonnasta vastaa Uudenmaan ELY-keskus.  

Ekologinen kompensaatio ja vastuu luonnonarvoista 

Blastr Green Steel on sitoutunut ehkäisemään ja lieventämään haitallisia ympäristövaikutuksia ekologisen lieventämishierarkian mukaisesti. Tarvittaessa yhtiö toteuttaa vapaaehtoista ekologista kompensaatiota luonnonsuojelulain ja ympäristöministeriön asetuksen (933/2023) mukaisesti. Toimet suunnitellaan yhteistyössä kunnan ympäristöviranomaisen kanssa ja ne ovat hyväksytettävä ennen tehtaan käyttöönottoa. 

Myös alueen maanomistajat ovat sitoutuneet ensisijaisesti ehkäisemään ja lieventämään luontohaittoja sekä toteuttamaan tarvittaessa vaihtoehtoisia luontotekoja omien kestävän kehityksen sekä luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteidensa mukaisesti. 

Elinkeinoministeri Puisto Joddbölessä – aiheena alueen kehitys, kuntien rahoitus ja yhteistyö valtion kanssa.

Ministerit Strand ja Marttinen vierailivat Joddbölessä.

Inkoon kunta on avannut uuden Facebook-tiedotussivun, jolta voi helposti seurata Joddbölen teollisuusalueen suunnittelun ja kehityksen etenemistä.

Sivun tarkoituksena on tarjota ajankohtaista ja luotettavaa tietoa Joddböleen liittyen. Sivulta löydät ajankohtaista tietoa muun muassa tärkeistä tapahtumista, päätöksistä, vaikuttamismahdollisuuksista sekä muista hankkeeseen liittyvistä asioista.

Sivua päivitetään säännöllisesti, ja se toimii sujuvana kanavana tiedonjakoon sekä vuorovaikutukseen hankkeesta kiinnostuneiden kanssa.

Ota sivu seurantaan täältä: https://www.facebook.com/…/Joddb%C3%B6le…/61577120335303/(siirryt toiseen palveluun)

Inkoon kunnan ja Joddbölen alueen toimijoiden välinen maankäyttösopimus on nyt saanut lainvoiman. Tämä tarkoittaa, että kunta saa 500 000 euroa korvauksena – varoja, joita voidaan käyttää suoraan Joddböleen ja erityisesti Blastr Green Steelsin (BGS) hankkeeseen liittyvään kehittämistyöhön.

Tämän rahoituksen ansiosta kunta voi nyt siirtyä suunnittelusta toteutukseen. Kunta on päättänyt, että kun korvaus on maksettu, aloitetaan kehityspäällikön rekrytointi. Kehityspäällikkö vastaa kunnan roolista Joddböle/BGS-hankkeessa. Tehtävä sijoittuu keskushallintoon, ja henkilö tulee tekemään yhteistyötä kunnanjohtajan kanssa sekä raportoimaan kunnanhallitukselle. Kehityspäällikkö tulee olemaan keskeinen henkilö kaikessa, mikä liittyy BGS-hankkeeseen ja kunnan vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa.

Ympäristöasiantuntija tullaan myös palkkaamaan, mutta tähän asiaan kunnanhallitus palaa elokuussa, kun tarvittavat tiedot ovat tarkentuneet. Rekrytointien tavoitteena on varmistaa rakenteellinen, koordinoitu ja ennakoiva työskentelytapa, jotta saadaan kaikki hyöty irti tästä merkittävästä kehityshankkeesta.

Seuraa meitä saadaksesi lisää päivityksiä Joddbölen hankkeesta ja kehityksestä!

Keskiviikkona 4.6.2025 järjestetyssä asukastilaisuudessa aiheena oli ympäristöluvassa annettujen lupaehtojen valvonta.

Vieraana tilaisuudessa oli Uudenmaan ympäristökeskuksesta ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Jenni Ojala, joka kertoi ympäristövalvonnan periaatteista. Valvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun valvonta, ja se kattaa kaikki valvonnan osa-alueet ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan eli laillisuusvalvontaan. Ennakkovalvontaan kuuluvat mm. lupatarpeen harkinta, ennakkoneuvottelut hakijan ja viranomaisten kesken sekä lausuntojen antaminen. Jälkivalvontaan kuuluvat sekä lupamääräysten noudattamisen valvonta että laillisuusvalvonta, eli lainvastaiseen toimintaan puuttuminen eri keinoin. Näitä ovat muun muassa selvitysten pyytäminen, määräykset ja tarvittaessa hallintopakkomenettelyt, välitön keskeyttäminen vakavan vaaran uhatessa sekä tutkintapyyntö poliisille. Tietoa toiminnasta ja poikkeustilanteista saadaan eri tavoin.

Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan lupamääräysten rikkomisesta, onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista tilanteista valvontaviranomaiselle. Lisäksi tietoa saadaan yleisöilmoituksin sekä toiminnanharjoittajan määräaikaisraportoinnin kautta. Lisäksi viranomainen seuraa ympäristön tilaa ja mm. taloudellisia indikaattoreita.

ELY-keskus ei luovuta esitystä julkaistavaksi. Tietoa valvonnan järjestämisestä ja sitä koskevasta lainsäädännöstä löytyy ympäristöhallinnon sivuilta:

Ympäristöluvat ja ympäristönsuojelun valvonta(siirryt toiseen palveluun)

Ympäristöluvan valvonta(siirryt toiseen palveluun)

Ympäristövalvonnan ohje(siirryt toiseen palveluun)

YVA-menettely, Inkoon terästehdas(siirryt toiseen palveluun)

• Asemakaava on hyväksytty ja YVA-prosessi on saatettu päätökseen, mikä mahdollistaa hankkeen siirtymisen seuraavaan vaiheeseen. Tällä hetkellä terästehtaan teknistä suunnittelua jatketaan ja ympäristö- ja vesilupahakemuksia valmistellaan, mutta vielä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa siitä, milloin tehtaan rakentaminen alkaa. Rakentamisen aloitus riippuu vielä muun muassa ympäristö- ja vesilupien myöntämisestä sekä lopullisesta investointipäätöksestä. Maankäyttösopimuksen mukaan rakentamiseen liittyvä aloituskokous on järjestettävä viimeistään vuonna 2035.

• Kunnan resurssit ovat rajalliset, ja näin laajan hankkeen edistäminen edellyttää lisäresurssien hankkimista. Maankäyttösopimuksen myötä kunta saa rahallista korvausta, jota voidaan käyttää tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen. Alustavien arvioiden mukaan lisähenkilöstöä tarvitaan erityisesti hankkeen kokonaisuuden hallintaan ja viestintään, ympäristöasioiden hoitoon sekä rakennusvalvontaan.

• Korvaus riittää hyvin kattamaan ne suorat kulut, joita kaavan toteuttaminen kunnalta vaatii.

• Hanke on kunnallemme suuri mahdollisuus – mutta samalla myös merkittävä haaste, sillä hanke on myös herättänyt paljon kysymyksiä. Kunta tulee jatkossa panostamaan entistä vahvemmin vuoropuheluun ja viestintään, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet pysyvät ajan tasalla ja saavat tarvitsemansa tiedon. Työn alla on lähipäivinä avattava uusi FB-sivu jonka kautta tulemme jakamaan tietoa. Lisäksi kunta tulee parantamaan ja selkeyttämään hankkeeseen liittyvää viestintää omalla kotisivullaan.

• Teollinen toiminta edellyttää lukuisan määrän erilaisia lupia. Asemakaavassa annetaan määräyksiä rakentamisen ja toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten lieventämiseksi, jotka lupapäätöksissä on huomioitava. Lisäksi lupapäätöksissä annetaan muusta lainsäädännöstä tulevia ehtoja ja määräyksiä. Terästehtaan toimintaa koskevista luvista tärkeimmät ovat ympäristölupa ja vesilain mukaiset luvat, ja ne myöntää aluehallintovirasto AVI. Lupamääräysten noudattamista valvoo Uudenmaan ELY-keskus. Lupapäätöksissä määrätään myös ympäristövaikutuksia koskevasta seurannasta. Kunta myöntää rakentamista koskevat luvat ja valvoo lupamääräysten noudattamista.
• Kunta on tehnyt aiesopimuksen sosiaalisia vaikutuksia ja mm. tiedottamista koskevasta yhteistyöstä terästehdastoimijan BGS:n kanssa. Keskeinen osa yhteistyötä tulee olemaan ympäristövaikutusten seurannasta ja niiden tuloksista tiedottaminen kuntalaisille ja kesäasukkaille.

• Uutta tieyhteyttä varten Pumppaamontien ja Länsiväylän välille tulee käynnistää erillinen asemakaavahanke. Tavoitteena on käynnistää kaavoitus syksyn 2025 aikana.  Asemakaavassa huomioidaan alueella nykyisin olevat virkistysreitit ja kunnallistekninen verkosto. Uusi yhteys vähentää liikennöintiä Fagervikintiellä.

• Kunnassa on vesihuollon pitkän ajan kehittämissuunnitelmissa todettu uuden raakavesilähteelle olevan tarve jo ennen terästehdashanketta. Kunnalle edullisimpia vaihtoehtoja on selvitetty muun muassa kaava-aineistoon sisältyvässä vesihuollon yleissuunnitelmassa. Tällä hetkellä tarkemman selvityksen alla ovat uuden pohjavedenottamon rakentaminen Varsiin nykyisen Bränbollstanin vedenottamin läheisyyteen, sekä kunnan nykyisen varavesilähteen Marsjön pintavedenottamon hyödyntämistä ja sen mahdollista pitkäsikaista vuokrausta tai hankintaa.