Siirry sisältöön

Merihukka löysi kotiin

Inkoon vierassatamaan
kiinnittyy kesällä monia pitkänmatkan vieraita. Me käymme rannalla
kuuntelemassa heidän tarinoitaan.
Glada turister i gästhamnen © Benjamin Lundin

Näille kahdelle
kulttuurimatkailijalle Inkoon vierassatama on ensimmäinen pysäkki matkalla
seikkailuun. Reitti kulkee länteen inkoolaisella laatuveneellä.

– Tervetuloa
veneelle! Tule, tule, istutaan kajuuttaan!

Ella Ranta ja Arto
Kultamaa
ovat kaksi iloista helsinkiläispurjehtijaa, jotka ovat juuri
rantautuneet Inkoon vierassatamaan.

Huolella sidottu
köysi kiinnittää purjehtijoiden aluksen Merihukan laiturin metallirenkaaseen.
Vai onko se Merikukka? Nimen h:ta voisi helposti luulla kuluneeksi k:si, mutta
niin ei ole.

– Purjeveneen
nimi oli tosiaan aiemmin Merikukka, sillä sen omisti eräs Sjöblom, kertoo Arto
Kultamaa.

– Mutta me
kastoimme sen Merihukaksi, sillä se sopii meille paremmin. Me olemme hieman
hukassa, sanoo Ella Ranta nauraen.

– Tämä on
laatuvene, joka on itse asiassa rakennettu Inkoossa, jatkaa Kultamaa.

– Se
valmistettiin Degerbyssä vuonna 1982. Olen henkilökohtaisesti ottanut yhteyttä
veneenrakentajaan ja kiittänyt häntä hyvin tehdystä työstä.

Bongaa kirjasto

Matkailijat
kävivät Inkoossa viimeksi neljä vuotta sitten. He toteavat pyyhkiessään katseellaan
kunnan keskustan yli, että ensisilmäyksellä kaikki vaikuttaa olevan
entisellään.

– Kun viimeksi
olimme täällä, kirjasto oli tarkoitus siirtää pois joen viereisestä vanhasta
talosta. Olemme kuulleet, että inkoolaiset ovat saaneet uuden hienon kirjaston,
joten ajattelimme bongata sen, sanoo Ranta.

Myös käynti
1300-luvun kivikirkossa on päässyt listalle nähtävyyksistä, jotka matkailijat
ovat innokkaita näkemään. Viime käynnillään paikkakunnalla he nauttivat
tunnelmallisesta konsertista.

merihukka– Tämä on
kulttuurimatka. Kirjasto ja konsertit, siinä on kaikki, mitä me tarvitsemme. Meillä
on lisäksi kajuutta täynnä kirjoja ja musiikkia, sanoo Ella Ranta.

Helppo löytää”

Purjehtijat
kehuvat Inkoon vierassatamaa. Maalaiturin hyvin hoidetuille puurivistöille ja
suurille ilmoitustauluille näytetään peukkua.

– Ne helpottavat
vierassataman löytämistä, jos täällä ei ole käynyt hetkeen ja on epävarma,
mihin pitäisi kiinnittyä, sanoo Arto Kultamaa.

Ranta ja Kultamaa
suunnittelevat viipyvänsä yksi tai kaksi yötä vierassatamassa, ja sen jälkeen
matka jatkuu kohti Elisaarta. Helsingin kaupungin omistama saari oli 1980-luvun
puoleen väliin asti avoin vain pääkaupungin asukkaille. Nykyään kaikki saavat
nousta maihin siellä ja nauttia saaren komeista tammimetsistä, jotka ovat maan
suurimmat.

Kultamaa ja
Ranta, helsinkiläisiä kun ovat, ovat nousseet siellä maihin monta kertaa
aiemminkin.

– Tammimetsä on
todellakin upea, sanoo Arto Kultamaa.

Seikkailu alkaa Inkoosta

 Vierailu Inkoon vierassatamassa on alku kolmen
viikon pituiseksi suunnitellulle purjehdukselle länteen. Arto Kultamaa ja Ella
Ranta lähtivät vesille Vuosaaressa, Helsingissä, ja kohteena on Örön saari
Hiittisten saaristossa.

Myös tämä
luonnonkaunis saari on ollut historiansa aikana suljettu yleisöltä, sillä
Puolustusvoimat oleskeli siellä monen vuoden ajan.

– Meillä on monta
seikkailua edessämme, sanoo Ella Ranta.

Tulevatko he
uudestaan Inkooseen paluumatkallaan?

– Mitä todennäköisimmin, toteavat purjehtijat.

Teksti & kuvat: Benjamin Lundin