Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto
Inkoo isännöi Länsi-Uudenmaan maaseutuhallintoa, joka palvelee seudun noin 1200 maatilaa. Seuraavat kaupungit ja kunnat ovat mukana Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnossa: Espoo, Hanko, Karkkila, Inkoo, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti.
Toimipisteet
Päätoimipiste on Västankvarnissa Inkoon asemalla. Maaseutuhallinnolla on toimisto myös Vihdin Nummelassa.
Toimistolla työskentelee yhteensä kahdeksan maaseutuasiamiestä. He hoitavat:
- maatalouden tukihallinnon tehtäviä
- hukkakauran valvontaa
- eläintenpitorekisterin tietojen ylläpitoa
- hirvi- ja petoeläinvahinkojen arviointi sekä rauhoitettujen lintujen aiheuttamien vahinkojen arviointi
Osion sisältö
Maaseutuhallinnon yhteystiedot ja aukioloajat
Voit asioida Västankvarnin ja Nummelan toimistolla arkipäivisin kello 9–15.
Huom. Tällä hetkellä vain ajanvarauksella!
maaseutu@inkoo.fi(avautuu uuteen ikkunaan)
Löydät meidät myös Facebookista!(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Osoite:
Västankvarnintie 384, 10230 Inkoon asema
Sofia Bussman
Maaseutuasiamies
Mårten Engberg
Maaseutujohtaja
Karri Varpio
Maaseutuasiamies
Hanna Westman
Maaseutuasiamies
Osoite:
Kunnantalo, Asemantie 30, 03100 Nummela
Postiosoite:
PL 13, 03101 Nummela
Carita Kulmala
Maaseutuasiamies
Mirja Myllymäki-Lång
Maaseutuasiamies
Ismo Sainio
Maaseutuasiamies
Riitta Vartio
Maaseutuasiamies
Muiden viranomaisten ja neuvontajärjestön yhteystiedot
Hanko, Inkoo, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori ja Siuntio
Maatalousyrittäjien lomittajapalvelusta vastaa Vehmaan paikallisyksikkö(siirryt toiseen palveluun).
Espoo, Karkkila ja Vihti:
Maatalousyrittäjien lomittajapalvelusta vastaa Etelä-Suomen lomitusyksikkö(siirryt toiseen palveluun).
MELA
Maatalousyrittäjien eläkelaitos(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (MELA) vastaa mm. seuraavista maanviljelijöitä kokevista asioista: sairauspäiväraha, tapaturmakorvaus, luopumistuki ja maatalouslomittajat.
Länsi-Uudenmaan MELA-asiamies
Kerstin Westerholm, +358 29 4352672
Tiedotuspäiviä
Uudellamaalla järjestetään vuosittain sukupolvenvaihdosta koskevia tiedotuspäiviä. Tapahtumapäivät julkaistaan Uudenmaan maaseutu -sivuston tapahtumakalenterissa.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Neuvoja ja tukea
Pro Agria(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) antaa myös neuvoja sukupolvenvaihdosasioissa.
Neuvoja ja tukea
Aloitustukea, nuoren viljelijän tukea ja investointitukea hallinnoi Ely-keskus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Nitraattiasetus
EU:n nitraattidirektiivin mukainen valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (nk. nitraattiasetus) astui voimaan 1.4.2015. Nitraattiasetuksella(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun) on tarkoitus parantaa vesiensuojelun tilaa.
Tiiviit, umpipohjaiset lanta- ja virtsavarastot
Olennaisin ja kiireisin asia nitraattiasetuksessa on, että jokaisella kotieläintilalla tulee olla tiiviit, umpipohjaiset lanta- ja virtsavarastot. Lantalaan tulee mahtua vuoden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta laidunnusaikaa ja muita lantalan kokoon vaikuttavia tekijöitä (lannan vastaanottosopimus puutarhalle, viljelijälle tms.).
Lannan levittäminen
Lantaa ei saa levittää routaantuneeseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lannan levittämisen kieltoajasta voidaan kuitenkin poiketa marraskuun loppuun asti tilanteissa, joissa lantaa ei ole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kasvukauden aikana poikkeuksellisen sääolosuhteen vuoksi. Lisäksi typpilannoitus on kielletty 5 metriä lähempänä vesistöä.
Lannan patterointi
Nitraattiasetus säätelee myös lannan patterointia. Päätöksen mukaan patterointi on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja silloinkin se edellyttää ilmoittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Säilörehun puristeneste
Lisäksi nitraattiasetuksen mukaan säilörehun puristeneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliöissä ennen hyötykäyttöä.
Lannan typpianalyysit
Lannan typpianalyysit on tehtävä 5 vuoden välein. Lannoitukseen käytetyistä typpilannoitteista ja satotasoista on pidettävä kirjaa. Myös kotieläinsuojien ja jaloittelualueiden sijoittamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät ne aiheuta vesistöjen (pinta- ja pohjavedet) pilaantumisvaaraa.