Siirry sisältöön

Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto

Inkoo isännöi Länsi-Uudenmaan maaseutuhallintoa, joka palvelee seudun noin 1200 maatilaa. Seuraavat kaupungit ja kunnat ovat mukana Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnossa: Espoo, Hanko, Karkkila, Inkoo, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti.

Toimipisteet

Päätoimipiste on Västankvarnissa Inkoon asemalla. Maaseutuhallinnolla on toimisto myös Vihdin Nummelassa.

Toimistolla työskentelee yhteensä kahdeksan maaseutuasiamiestä. He hoitavat:

Maaseutuhallinnon yhteystiedot ja aukioloajat

Voit asioida Västankvarnin ja Nummelan toimistolla arkipäivisin kello 9–15. 
Huom. Tällä hetkellä vain ajanvarauksella!

maaseutu@inkoo.fi(avautuu uuteen ikkunaan)

Löydät meidät myös Facebookista!(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Osoite:
Västankvarnintie 384, 10230 Inkoon asema

Sofia Bussman

Maaseutuasiamies

Mårten Engberg

Maaseutujohtaja

Karri Varpio

Maaseutuasiamies

Hanna Westman

Maaseutuasiamies

Osoite:
Kunnantalo, Asemantie 30, 03100 Nummela
Postiosoite:
PL 13, 03101 Nummela

Carita Kulmala

Maaseutuasiamies

Mirja Myllymäki-Lång

Maaseutuasiamies

Ismo Sainio

Maaseutuasiamies

Riitta Vartio

Maaseutuasiamies

Muiden viranomaisten ja neuvontajärjestön yhteystiedot

Hanko, Inkoo, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori ja Siuntio

Maatalousyrittäjien lomittajapalvelusta vastaa Vehmaan paikallisyksikkö(siirryt toiseen palveluun)

Espoo, Karkkila ja Vihti:

Maatalousyrittäjien lomittajapalvelusta vastaa Etelä-Suomen lomitusyksikkö(siirryt toiseen palveluun).

MELA

Maatalousyrittäjien eläkelaitos(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (MELA) vastaa mm. seuraavista maanviljelijöitä kokevista asioista: sairauspäiväraha, tapaturmakorvaus, luopumistuki ja maatalouslomittajat. 

Länsi-Uudenmaan MELA-asiamies

Kerstin Westerholm, +358 29 4352672

Tiedotuspäiviä

Uudellamaalla järjestetään vuosittain sukupolvenvaihdosta koskevia tiedotuspäiviä. Tapahtumapäivät julkaistaan Uudenmaan maaseutu -sivuston tapahtumakalenterissa.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Neuvoja ja tukea

Pro Agria(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) antaa myös neuvoja sukupolvenvaihdosasioissa.

Neuvoja ja tukea

Aloitustukea, nuoren viljelijän tukea ja investointitukea hallinnoi Ely-keskus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Nitraattiasetus

EU:n nitraattidirektiivin mukainen valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (nk. nitraattiasetus) astui voimaan 1.4.2015. Nitraattiasetuksella(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun) on tarkoitus parantaa vesiensuojelun tilaa.

Tiiviit, umpipohjaiset lanta- ja virtsavarastot

Olennaisin ja kiireisin asia nitraattiasetuksessa on, että jokaisella kotieläintilalla tulee olla tiiviit, umpipohjaiset lanta- ja virtsavarastot. Lantalaan tulee mahtua vuoden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta laidunnusaikaa ja muita lantalan kokoon vaikuttavia tekijöitä (lannan vastaanottosopimus puutarhalle, viljelijälle tms.).

Lannan levittäminen

Lantaa ei saa levittää routaantuneeseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lannan levittämisen kieltoajasta voidaan kuitenkin poiketa marraskuun loppuun asti tilanteissa, joissa lantaa ei ole voitu hyödyntää lannoitteena pellolla kasvukauden aikana poikkeuksellisen sääolosuhteen vuoksi.  Lisäksi typpilannoitus on kielletty 5 metriä lähempänä vesistöä.

Lannan patterointi

Nitraattiasetus säätelee myös lannan patterointia. Päätöksen mukaan patterointi on mahdollista vain poikkeustapauksissa ja silloinkin se edellyttää ilmoittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 

Säilörehun puristeneste

Lisäksi nitraattiasetuksen mukaan säilörehun puristeneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliöissä ennen hyötykäyttöä. 

Lannan typpianalyysit

Lannan typpianalyysit on tehtävä 5 vuoden välein. Lannoitukseen käytetyistä typpilannoitteista ja satotasoista on pidettävä kirjaa. Myös kotieläinsuojien ja jaloittelualueiden sijoittamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, etteivät ne aiheuta vesistöjen (pinta- ja pohjavedet) pilaantumisvaaraa.