Siirry sisältöön

Hirvi- ja petovahingot

Tältä sivulta löydät tietoa siitä, miten edetä, jos viljely tai eläimet altistuvat peto- tai hirvieläinvahingolle.

Voit hakea korvausta hirvieläinten aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista. Hirvieläimillä tarkoitetaan kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, hirveä, valkohäntäpeuraa ja metsäpeuraa.

Viljelysvahinkona voidaan korvata pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko.
Eläinvahinkona voidaan korvata kotieläimille aiheutunut vahinko.

HUOM! Hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista voit hakea korvausta Suomen metsäkeskukselta Metsään.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) palvelussa tai lomakkeella(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Miten toimia kun vahinko on sattunut?
  • Vahingosta ilmoittaminen: Ilmoita hirvieläimen aiheuttama vahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Voit tehdä vahinkoilmoituksen joko puhelimitse, sähköpostilla tai lomakkeella 148. Tärkeintä on, että maaseutuelinkeinoviranomainen pääsee toteamaan ja arvioimaan vahingon.
  • Vahingon arvioiminen: Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee vahinkoa koskevan maastotarkastuksen, jossa hän toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskeva arviokirjan. Maastotarkastuksessa voi olla läsnä korvauksen hakijan lisäksi riistanhoitoyhdistyksen edustaja.
  • Korvauksen hakeminen: Toimita kirjallinen korvaushakemus (lomake 148) kotikuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta.

Voit hakea korvausta suurpetoeläinten viljellyle, eläimille ja irtaimistolle aiheuttamista vahingoista. Suurpetoeläimet tarkoittavat karhua, ahmaa, susia ja ilvestä.

Viljelyvahingoina korvataan vahinkoja pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle
Eläinvahingoina korvataan vahinkoja koiralle, kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille
Irtaimistovahingoina korvataan vahinkoja elottomalle irtaimistolle

Huom! Alueen petoyhdyshenkilöön tulee aina olla yhteydessä, jos asuinrakennusten läheisyydessä havaitaan suurpetoeläimiä tai suurpetoeläinten jälkiä. Uhkaa, vaaraa tai vakavaa vaaraa aiheuttavista suurpetoeläimiä tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen (112).

Miten toimia kun vahinko on sattunut?
  • Vahingosta ilmoittaminen: Ilmoita suurpetoeläinten aiheuttama vahinko välittömästi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Voit tehdä vahinkoilmoituksen joko puhelimitse, sähköpostilla tai lomakkeella 131. Eläimille aiheutetut petoeläinvahingot tulee tutkia viipymättä, joten on suositeltavaa tehdä ilmoitus puhelimitse. Ota yhteyttä myös alueen petoeläinyhteyshenkilöön.
  • Vahingon arvioiminen: Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee vahinkoa koskevan maastotarkastuksen, jossa hän toteaa ja arvioi vahingon sekä laatii vahinkoa koskeva arviokirjan. Maastotarkastuksessa voi olla läsnä korvauksen hakijan lisäksi riistanhoitoyhdistyksen edustaja.
  • Korvauksen hakeminen: Toimita kirjallinen korvaushakemus (lomake 131) kotikuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta.

Alla olevasta linkistä löydät riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot. Voit etsiä alueen ja työtehtävän mukaan.

Jos vahinko on tapahtunut Länsi Uudenmaalla, valitse kartalta Uusimaa ja valitse sitten oikea alue Länsi Uudenmaalla. Valitse sitten työtehtävä vahingon mukaan, petoyhdyshenkilö tai RHY:n edustaja riistavahinkojen maastoketselmuksessa.

Jos haluat ilmoittaa suurpetoeläinten havainnosta, valitse oikea alue ja valitse sitten petoyhdyshenkilö.