Siirry sisältöön

Degerbyn päivää juhlitaan panssarivaunuin

Alueen selvittäminen venäläisten valloittajien jäljiltä ei ollut ruusuilla tanssimista. Igor-museon Lena Selén ei jaksanut nostaa tätä vuoden 1956 moottorisahaa, ja Sonja Bäckmanin kädet tärisivät hyvän aikaa kuvan ottamisen jälkeen.

Vaikka
Porkkalan parenteesin purkamisesta on kulunut jo 60 vuotta, seutu ei ole
unohtanut sitä. Degerbyn päivä tarjoaa tavallisen kansanjuhlan lisäksi
aikamatkan niihin vuosiin, kun venäläiset vetäytyivät ja kyläläiset alkoivat
päättäväisesti selvittää kurjuutta.

– Minä sanoin, että se ei tule onnistumaan.
Mutta sinnikkyydellä ja hellittämättömyydellä hän on saanut porukan kasaan.

Näin sanoo Lena Selén Degerbyn Igor-museosta,
joka on yksi Degerbyn päivän takana olevista voimista. Hän puhuu
dramatisoidusta historialuennosta, johon vierailijat saavat osallistua
kyläjuhlilla 6. elokuuta kello 10–14.

Spektaakkelin aivot on Degerby-hahmo Karl-Göran Karlsson. Juhlavieraat
tulevat huomaamaan, että jotain tapahtuu, kun ryminä ja pauke alkavat. Heidät
singotaan takaisin levottomaan vuoteen 1956, jolloin venäläiset joukot
vetäytyivät. Sitä havainnollistetaan vanhoilla ajoneuvoilla, jotka ajavat kylän
läpi marssimusiikin säestyksellä.

– Emme ole koskaan aiemmin järjestäneet
vastaavaa, sanoo Lena Selén.

”Täällä
oli keltaista!”

Ensin näkyy, kuinka venäläiset ajoneuvot
lähtevät Degerbystä. Sitten tulevat suomalaiset sotilasajoneuvot ja traktorit.
Suuri vetonaula on aito T34-panssarivaunu. Lopuksi sisään rullaa ajan
vaatimusten mukainen Lundströmin bussi. Degerbyläiset valuvat ulos sienikorien
ja kalastusvälineiden kanssa.

Selén muistaa, että kalat olivat jättimäisiä
ja metsät aivan täynnä sieniä parenteesiajan jälkeen.

– Kantarellit olivat ainoa asia, joka sai
minut tulemaan tänne vihaisena 16-vuotiaana, joka vihasi Degerbytä kuin ruttoa.
Täällä oli keltaista!

Karl-Göran Karlsson oli 14, kun Porkkala
palautettiin. Hän tietää, millaista oli yhdistää piikkilankaa ja raivauskoukku.
Karlsson toimii Degerbyn päivän juontajana yhdessä Berndt Gottbergin kanssa. He
esittelevät esineitä, joita käytettiin miehittäjien jättämän sotkun
selvittämiseen. 

Lähellä
tuotettua jäätelöä ja eksoottisia eläimiä

Degerbyn päivä on muutakin kuin
historialuento. Se on myös iloinen kyläjuhla, jossa on torimyyntiä ja
esityksiä. Musiikista vastaavat Susann
Sonntag
ja Teddy Granroth.
Nuorisojärjestö myy kahvia, martat paistavat vohveleita, ja tänä vuonna voi
vilvoitella lähellä tuotetulla Sjundbyn jäätelöllä.

Kuten aiempinakin vuosina, kylän oma
minieläintarha Lomamäen lemmikkipuisto on paikalla ja esittelee eksoottisia
eläimiä. Degerbyn Igor-museon ovet ovat auki, ja siellä järjestetään opastettuja
kierroksia. Tämän vuoden uuden näyttelyn teema on Paluu. Lisäksi museossa on
esillä Berliinistä tuotu näyttely kylmästä sodasta.

Sonja
Bäckman
on Porkkala-opas, filosofian maisteri ja
töissä Igor-museossa. Hän syntyi vasta paljon Porkkalan palautuksen jälkeen.
Kertomukset parenteesiajasta ovat kuitenkin olleet mukana hänen lapsuudestaan
asti.

– Degerbyssä asiaa on nostettu esille enemmän
kuin muissa paikoissa. Yleisesti ottaen uskon, että nuoret ihmiset tietävät
melko vähän aiheesta. Museomme vierailijat sanovat usein, että heillä ei ollut
aavistustakaan siitä, että tämä on tapahtunut, ja ovat yllättyneitä siitä, että
se oli niin äskettäin ja niin lähellä Helsinkiä.

Teksti ja kuva: Benjamin Lundin

Lisätietoja:
Lena Selén
Degerbyn Igor-museo
igor@degerby.fi
+35840 5418526