Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia ja näkyy esimerkiksi myrkyllisinä sinileväkukintoina. Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta voidaan pienentää estämällä ravinteiden valuminen sisävesiin.
– Suurin osa rehevöittävistä ravinteista ja kuormittavasta maa-aineksesta päätyy Itämereen jokien mukana. Sisävesien tilaa parantamalla autamme siis samalla myös Itämerta. Joet ja purot ovat myös itsessään valtavan hienoja ja arvokkaita ympäristöjä, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Maa- ja metsätalous ovat suurimmat ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähteet. Niiden vaikutuksia voidaan pienentää esimerkiksi kosteikkojen avulla.
Kosteikot lisäävät veden viipymää valuma-alueella. Kun vesi kulkee kosteikon kautta, sen mukanaan tuomat ravinteet ja maa-aines laskeutuvat kosteikon pohjaan. Näin kosteikko toimii suodattimena estäen rehevöittävien ravinteiden valumista vesistöihin. Kosteikot myös tasaavat valuntahuippuja pidättämällä vettä rankkasateiden aikaan. Kuivina aikoina ne toimivat vastaavasti vesivarastoina. Lisäksi ne edistävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristön esimerkiksi monille linnuille.
Inkoon Vassböleen rakennettava kosteikko on osa WWF:n vetämää Vesiensuojelu 4K-hanketta, jossa vähennetään ravinnekuormitusta Siuntionjoen, Ingarskilanjoen ja Inkoonjoen valuma-alueilla. Tulevana kesänä ja syksynä hankkeessa rakennetaan useita vesiensuojelukohteita yksityisille maille. Hankkeessa kartoitetaan vielä uusia kohteita ja kiinnostuneita maanomistajia kannustetaan ottamaan yhteyttä.
– Hanke perustuu vapaaehtoisuuteen ja siinä toimitaan maanomistajien ehdoilla. Iloksemme olemme huomanneet, että työ herättää paljon kiinnostusta, ja maanomistajat ovat lähteneet innolla mukaan. Tällä on suuri merkitys, sillä maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vähentäminen vaatii useiden kohteiden rakentamista valuma-alueella, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.
– Lähdin mukaan tähän hankkeeseen, koska halusin lisätä luonnon monimuotoisuutta kotimaisemissani sekä omalta osaltani vähentää vesistöjemme kuormitusta. Toivon että lähitulevaisuudessa pääsemme tarkkailemaan kosteikkoalueelle myös vesilintuja. Uskoisin että kosteikko ei nyt ainakaan negatiivisessa mielessä vaikuta kiinteistön arvoon, sanoo Touko Vohlonen, jonka maille 4K-hankkeen ensimmäinen kosteikko rakennetaan 26.–29.4.
WWF:n vetämässä Vesiensuojelu 4K -hankkeessa tehdään käytännön vesiensuojelutyötä yhdessä maanomistajien kanssa esimerkiksi rakentamalla kosteikkoja, ennallistamalla soita ja palauttamalla rakennettuja uomia luonnontilaan. Hanke keskittyy läntiselle Uudellemaalle Siuntionjoen, Ingarskilanjoen ja Inkoonjoen valuma-alueille. Sisävesien tilaa parantamalla autetaan myös rehevöitymisestä kärsivää Itämerta.
4K-hanke (”kuormitus kuriin konkreettisin keinoin”) on hallituksen vesien- ja merenhoidon kärkihanke, ja sen rahoituksesta vastaavat ympäristöministeriö ja WWF. WWF:n rahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön WWF:lle tekemä suurlahjoitus.
Lisätiedot:
Suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF, 040 500 6968, jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi
Maanomistaja Touko Vohlonen, 040 045 8993
Teksti alun perin julkaistu WWF:n verkkosivuilla 29.4.2019