Inkooseen valmistuu 1,6 hehtaarin kosteikko torjumaan Itämeren rehevöitymistä ja sinilevää
Itämeren rehevöitymistä ja Suomenkin
rannoilla runsaana kukkivaa sinilevää voidaan torjua tehokkaasti kosteikoiden
avulla. Inkooseen valmistuu parhaillaan 1,6 hehtaarin monivaikutteinen
kosteikko, joka suodattaa valumavesiä 250 hehtaarin alueelta.
Inkoon Västankvarniin rakennetaan 1,6
hehtaarin suuruinen kosteikko, joka vähentää Inkoonjoen ja samalla Itämeren
ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä. Kosteikko puhdistaa valumavesiä 250
hehtaarin alueelta estäen ravinteiden ja maa-aineksen kulkeutumisen
Inkoonjokeen ja edelleen Itämereen. Kosteikko sijaitsee maa- ja
metsätalousalueiden välittömässä läheisyydessä.
– Kosteikko toimii hieman sienimaisesti.
Siihen imeytyy sateella vettä ja se voi toimia eräänlaisena vesivarantona kuivina
kausina, kuten viime kesänä, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny
Jyrkänkallio-Mikkola.
– Se on erinomainen kohde, koska Västankvarnin
vanhoilla peltomailla on ollut tulvaongelmia. Maanomistaja ei ole hyötynyt
alueesta millään tavalla, mutta alueesta voi olla paljon hyötyä kosteikkona.
Västankvarnin tila toimi hyvänä esimerkkinä muille maanomistajille.
Kosteikon rakennustyöt alkoivat 29.7., ja sen
on määrä valmistua elokuun puolessa välissä. Kosteikon vaikutukset ovat
pitkäaikaisia, ja sen vesiensuojelullinen tehokkuus kasvaa vuosien myötä, kun
kosteikon kasvillisuus pääsee rakentamisen jälkeen kunnolla töihin. Vesiensuojelun
lisäksi Västankvarnin kosteikko antaa hyvät puitteet luonnon monimuotoisuuden
ja riistanhoidolle.
– Mikäli meillä olisi tarpeeksi kosteikkoja,
Inkoon joen veden laatu paranisi ja pidemmällä tähtäimellä myös Kyrkfjärdenin.
Sille ei ole mitään esteitä, ettei Inkoon joessa tulevaisuudessa voisi elää
meritaimenia.
Kosteikko rakennetaan osana WWF:n vetämää 4K-
hanketta, ja rakentamisen kustannukset ovat noin 60 000 euroa. Hankkeen
omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus
WWF:lle.
Kosteikoiden merkitys korostuu
ilmastonmuutoksen myötä
Tutkimusten mukaan kosteikot voivat pidättää
jopa puolet niiden kautta kulkeutuvista ravinne- ja maa-ainesmääristä.
– Meillä on suuret odotukset Västankvarnin
kosteikon vaikutuksista. Ravinteiden pidätyskyvyn lisäksi kosteikot toimivat
sekä vesivarastoina että tasaavat tulvia, ja ilmastonmuutoksen myötä
kosteikkojen merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi rankkasateiden aikana
vesi virtaa vauhdilla, jolloin myös joen penkkoja sortuu veden voimasta.
Kosteikot hillitsevät virtauksen vauhtia ja vähentävät tulvahaittoja, WWF:n
johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä kertoo.
Västankvarn Gård on pitkään suunnitellut kosteikon
perustamista mailleen. WWF:n hanke mahdollisti kosteikon rakentamisen, ja kohde
suunniteltiin yhteistyössä Tilanhoitajat Oy:n Tomas Landersin kanssa.
– Kosteikko lisää alueen monimuotoisuutta
tarjoamalla elinympäristön monille linnuille. Toivomme, että kosteikosta
muodostuu hieno kokonaisuus, jossa monimuotoisuus, riistanhoito ja kaunis
luonto yhdistyvät vesiensuojeluun, toteaa Västankvarn Gårdin edustaja Mikael
Jern.
Myös ammattikorkeakoulu Novia tulee käyttämään
kosteikkoa erilaisiin tutkielmiin ja oppilastöihin yhteistyössä Västankvarn Gårdin
kanssa.
Ravinnevalumien kimppuun kentällä
WWF:n vetämässä Vesiensuojelu 4K -hankkeessa
tehdään käytännön vesiensuojelutyötä yhdessä maanomistajien kanssa
Siuntionjoen, Ingarskilanjoen ja Inkoonjoen valuma-alueilla läntisellä
Uudellamaalla.
– Tämä kohde on loistava esimerkki siitä, miten
vesiensuojelua voidaan tehostaa yhteistyöllä. Maanomistajalla oli kosteikolle
sopiva paikka ja meillä resurssit sen rakentamiseen. Hankkeemme vastaanotto
alueella on ollut vertaansa vailla. Täällä on tekemisen meininki, ja maanomistajien
kiinnostus tehdä konkreettisia toimenpiteitä on ihailtavaa. Meillä on liuta
uusia kohteita odottamassa toteutuksia ja lisää tulee jatkuvasti,
suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola iloitsee.
Hän painottaa, että hankerahoitus on merkittävässä
osassa vesiensuojelutoimenpiteiden toteutumisessa, sillä kohteiden toteutus ei
ole aina yksinkertaista.
– Ilman apukäsiä ja lisäresursseja kohteiden
toteutus jää helposti vain ajatuksen tasolle, Jyrkänkallio-Mikkola toteaa.
4K-hanketta (”kuormitus kuriin konkreettisin
keinoin”) rahoittavat ympäristöministeriö ja WWF. Västankvarnin kosteikko
rakennetaan Västankvarn Gårdin maille, ja sen on suunnitellut Tilanhoitajat Oy (Skogssällskapet
Finland Oy). Kosteikon rakentamiseen tarvittavan kiviaineksen lahjoittaa Rudus
Oy.
Lisätietoja 4K-hankkeesta https://wwf.fi/alueet/suomi/virtavedet/kuormitus-kuriin/
Lisätiedot:
Suojeluasiantuntija Jenny
Jyrkänkallio-Mikkola, WWF, 040 500 6968, jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi
Johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä,
WWF, 050 522 4540, elina.erkkila@wwf.fi
Västankvarn Gårdin
edustaja Mikael Jern, Västankvarn gård, 040 527 6145, mikael.jern@novia.fi
Kosteikon suunnittelija Tomas Landers, Tilanhoitajat
Oy, 050 350 0760, tomas.landers@tilanhoitajat.fi