Politiikka kokoaa kunnan rahapalapelin
Tänään on se vihattu ja rakastettu päivä jolloin Verohallinto julkaisee viime vuoden verotiedot. Kunnissa päätetään näinä aikoina myös ensi vuoden talousarvioista. Siksi on syytä katsoa mihin kaikkeen ja miten verotuloja käytetään.
Huonosti hoidettu kunnallinen tie tai
valaisematon koulunpiha voi ärsyttää kuntalaisia ja herättää keskusteluja
kunnan verotulojen käytöstä. Inkoon kunta yrittää tarjota asukkailleen
mahdollisimman hyviä palveluita käytettävissä olevilla rahoilla. Kansan
valitsema kunnanvaltuusto päättää siitä, miten nämä jaetaan.
Kunnan tarjoamien palveluiden on tarkoitus tehdä
yhteiskunnasta toimivan. Kunnan tarjoamiin palveluihin kuuluvat esimerkiksi
terveydenhuoltopalvelut, vanhustenhuolto, varhaiskasvatus, opetus,
kulttuuripalvelut, rakennusvalvonta, ympäristönhuolto, kaavoituspalvelut ja
tekniset palvelut. Suurin osa kunnan asukkaille järjestämistä palveluista ovat
lakisääteisiä.
Osa palveluista ovat asukkaille ilmaisia,
kuten esimerkiksi opetus peruskoulutasolla. Muista palveluista peritään vahvistetun
hinnoittelun mukainen maksu. Kunnan toimintakuluihin sisältyy myyntituottojen
ja maksutuottojen lisäksi myös tuet, avustukset ja muut toimintatuotot. Inkoossa
toimintatuottojen osuus kunnan kokonaistuloista on noin 15 prosenttia. Muilta
osin kunnan tarjoamat palvelut kustannetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla.
Kunnan tarjoamat palvelut olisivat siis kalliimpia asukkaille, mikäli niitä ei
osittain maksettaisi veroilla ja valtionosuuksilla.
Liikenne ja etenkin teiden kunto on aina
tulenarka aihe. Mutta kaikki tiet kunnassa eivät ole kunnan. On syytä korostaa,
että valtion teitä ja yksityisiä tiekuntia ei kustanneta kunnan verotuloilla. Eikä
kunta tietenkään voi päättää muiden teistä.
Kunnan verotulot koostuvat kunnallisverosta,
yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Inkoon osalta kokonaisverotulot olivat
vuonna 2018 noin 26 miljoonaa euroa. Tulovero vastasi noin 85 prosenttia
tuloista (22 miljoonaa), yhteisövero 4 prosenttia (1 miljoona) ja
kiinteistövero 11 prosenttia (3 miljoonaa).
Kunnanvaltuusto vahvistavaa vuosittain kunnan
kunnallisveroprosentin. Inkoon kunnan tuloveroprosentti vuodelle 2019 on 20,75
prosenttia. Kunta saa noin 60 prosentin osuuden tuloveroista.
Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio
osallistuu kunnallisten peruspalveluiden rahoitukseen. Valtionosuusjärjestelmän
tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen
tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan
tasaamalla kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä
tulopohjissa.
Valtionosuus maksetaan kunnalle könttämaksuna.
Valtionosuusrahoitus on yleinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tietylle
palvelulle. Kunta saa itse päättää kuinka rahoitus käytetään.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen
sisältyy mm. sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot,
kulttuuri sekä taiteen perusopetus.
Sosiaali- ja terveydenhuolto aiheuttavat yli
puolet kunnan kustannuksista. Koulutus- ja kulttuurisektori, lähinnä
varhaiskasvatus ja koulut, ovat toinen suuri kuluerä, noin 30 prosenttia Inkoon
kokonaiskustannuksista. Kyseiset kulut ovat jonkin verran alhaisemmat, koska
kunta vastaa itse ainoastaan luokista 1-6. Viimeiset 20 prosenttia koostuvat
muun muassa yhteiskuntatekniikasta, eli kunnallisista teistä ja muusta
infrasta, jotka ovat kunnan hallinnassa.
Eli toisin sanoen asukkaiden valitsema
kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa
strategisesta päätöksenteosta, koko konsernin tavoitteiden asettamisesta,
talouden ja toiminnan välisestä tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista.
Käytännössä myös valtuusto viime kädessä
päättää kunnan investoinneista, eli halutaanko panostaa uuteen kouluun, kunnan
teiden ja katujen kunnossapitoon, liikuntamahdollisuuksiin tai esimerkiksi
uusiin asukkaisiin. Poliittisessa prosessissa on usein kyse kompromisseista,
jotka toivon mukaan täyttävät mahdollisimman paljon tarpeita.