Valtuuston kokouksen suorassa lähetyksessä käsiteltiin muun muassa Kyrkfjärdeniä ja tonttimyyntiä

Maanantaina kunnanvaltuusto kokoontui
viimeistä kertaa tänä vuonna. Kokous järjestettiin sähköisesti ja ensimmäistä kertaa yleisöllä oli mahdollisuus seurata kokouksen suoraa lähetystä kunnan Youtube-kanavalla. Lähetyksellä oli parhaimmillaan yli 40 katsojaa.

Kokouksessa käsiteltiin muun muassa Kyrkfjärdenin
koulua koskevaa asiaa, jossa kunnanvaltuusto päätti todeta kunnan tilaaman
arkkitehtisuunnittelun edenneen niin pitkälle, että loppusuunnittelu voidaan
siirtää urakoitsijalle KVR-urakassa.

Keskustelussa Marie Bergman-Auvinen totesi,
että on hyvä, että hanke on edennyt siten, että rakentaminen voidaan aloittaa
ensi vuonna. Juha Kainulainen kiitti työryhmää, joka on tehnyt erinomaista ja
hyvää työtä, mutta huomautti, että on tärkeää, että hankinta toteutetaan
huolellisesti.

Elina Hatakan mielestä esitysteksti oli
epäselvä muun muassa esityksessä käytetyn passiivimuodon takia.

Myös Elina Ahde sanoi, että asukkaiden
näkökulmasta voi jäädä epäselväksi mistä päätetään, kun hallitus jo kesäkuun
lopulla päätti, että kesän aikana selvitetään parhaat vaihtoehdot
hankintamenettelyksi. Nyt luonnokset ovat asian liitteenä, vaikka niitä ei
käsitellä.

Puheenjohtaja Robert Lemström totesi, että
asia koskee sitä, kuinka pitkälle kunta itse suunnittelee hanketta, ennen kuin
vastuu suunnittelusta siirtyy urakoitsijalle.

– Tällä käsittelyllä haluamme varmistaa, että
olemme kaikki yksimielisiä tästä muutoksesta.

Tontti senioriasunnoille

Kunnanvaltuusto päätti, että hallitus saa
myydä Lääkärintien ja Hagantien tontin ryhmälle inkoolaisia, jotka
suunnittelevat senioriasumisasunto-osakeyhtiön perustamista.

Henrik Wickström totesi, että on hienoa, että löytyy
aktiivisia inkoolaisia, jotka haluavat käynnistää tällaisen asuntohankkeen ja
että kyse on asuntotyypistä, jota kunnassa todellakin tarvitaan. Hän totesi
myös, että perusturvalautakunta puoltaa tätä, mutta että työ iäkkäiden
palvelustrategian parissa jatkuu.

Kunnanjohtaja totesi, että rakentaminen ostajan
suunnittelemalle paikalle tulee edellyttämään poikkeamislupaa. Ostajien kanssa
laaditaan todennäköisesti esisopimus, joka antaa heille oikeuden hakea
poikkeamislupaa.

On olemassa teoreettinen riski, että uusi
omistaja vastustaa naapuritontin kehittämistä. Kunta on nimittäin pitkällä
tähtäimellä suunnitellut toteuttavansa oman rakennushankkeen naapuritontilla.
Valitusoikeutta ei voi evätä, mutta kunnan suunnitelmat kirjataan kauppakirjaan,
Nyman totesi.

– Haluamme luoda mahdollisuuksia tämänlaisille
investoinneille.

Perusturvalautakunnan puheenjohtaja
Bergman-Auvisen mukaan lautakunta on keskustellut tästä ja puoltaa myyntiä. On
kuitenkin tärkeä varmistaa, että kunnalla on mahdollisuus rakentaa jäljelle
jäävälle osalle, olemassa olevien palveluiden läheisyyteen. Tarvetta olisi noin
1 000-1 500 neliömetrin rakennusalalle.

Pitkällä tähtäimellä Vaahteramäen tapainen
tehostetun palvelusasumisen tarve vähenee, sillä tällä hetkellä Inkoossa asuu
kyseisessä asumismuodossa huomattavasti kansallista keskivertoa enemmän
iäkkäitä. Sen sijaan tarvitaan uusia vaihtoehtoja, kuten yllä mainittu
kollektiivinen senioriasuminen.

Kaj Karlstedt totesi, että kunnan tavoite
pitkällä aikavälillä on ”saada kotiin” ihmiset vuokratusta Kissankulmasta,
antaa kotihoidolle lisää tilaa, tarjota tehokkaampaa kotihoitoa ja voida
tarjota toisenlaista asumismuotoa, välimuotoa, joka meiltä vielä puuttuu.

Lähisuhdeväkivalta ja ilmastotavoitteet

Kokouksessa jätettiin kaksi aloitetta.
Ensimmäisen otsikko oli: ”Laske kynnystä perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan
ilmoittamiselle”. Allekirjoittaneet (Tanja Ljungqvist, Henrik Wickström ja
Marie Bergman-Auvinen ensimmäisinä) haluavat, että kehitetään yhteinen
järjestelmä väkivallan ilmoittamisesta kotona ja lähisuhteissa
terveyskeskuskäyntien, lapsi- ja äitiysneuvolan, koulun terveydenhuollon ja
muiden sosiaalitoimen käyntien yhteydessä. Sen lisäksi halutaan, että
ilmoitusjärjestelmä integroidaan luonnolliseksi osaksi päivittäistä työtä.

Toisessa aloitteessa, jonka ensimmäisenä
allekirjoittajana on Henrik Wickström, halutaan, että kunta nopeassa
aikataulussa hakee valtiontukea ilmastotyölle ja että kunnanvaltuusto seuraavan
kokouksensa yhteydessä saa vastauksen siihen, miten asiassa on menetelty.
Tavoitteena on, että kunta seuraavan vuoden aikana käynnistää monialaisen
tiekartan /strategian laatimisen päästöjen vähentämiseksi.

Aloitteet siirrettiin kunnanhallituksen
käsiteltäväksi.