Siirry sisältöön

Kestävästi kohti tulevaisuuden vaatimuksia

Satu Heikkilä ja Ingrid Träskman Inkoon keskustassa.

Satu Heikkilä ja Ingrid Träskman toivovat yhteydenottoja yrittäjiltä.

Inkoossa halutaan uuden ilmastohankkeen avulla
auttaa inkoolaisia yrityksiä valmistautumaan tulevaan kestävän kehityksen
avulla. Inkoossa on noin 150 tilaa ja paljon muita yrityksiä, jotka voivat
saada apua tulla ilmastoviisaimmiksi.

Ympäristöministeriö myönsi Inkoon kunnalle
viime talvena merkittävän tuen kunnan kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja
siten asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Hankkeelle Hiilineutraali Inkoo 2035
myönnettiin 70 000 €, mikä vastaa noin 70 % kokonaiskustannuksista. Kunnan
osuus on siten 30 000 €.

Novagon kanssa yhteistyössä suunniteltu hanke
tulee auttamaan erilaisia inkoolaisia yrityksiä (mm. perustuotannon yrityksiä)
tarkastamaan prosessinsa siten, että tuotannosta tulisi entistä
ilmastoystävällisempää.

Satu Heikkilä on valittu hankkeen
projektijohtajaksi.

– Ympäristövaatimukset kiristyvät koko ajan ja
selviytyäkseen niistä saattaa tarvita apua. Tämän hankkeen avulla haluamme
auttaa yrityksiä Inkoossa valmistautumaan tulevaan kestävän kehityksen avulla,
sanoo Heikkilä.

Valtuutettu Ingrid Träskman keksi idean ja
kehitti Henrik Wickströmin käynnistämän hankkeen sellaiseksi, kuin se tänä
päivänä on. Hänen ajatuksensa oli kehittää hanke, jossa voidaan auttaa
yrityksiä muuttumaan ilmastoviisaammiksi ja ennen kaikkea selviämään
tiukentuneista yrityksiin kohdistuvista ilmastovaatimuksista. Sen lisäksi
hanketta voisi jatkossa myös soveltaa muissa kunnissa.

– Olen itse kiinnostunut ilmastoviisaista
ratkaisuista ja olen varma, että niin on myös moni muu.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka tulee
rahoituskaudella 2021-2027 muun muassa vaatimaan, että yritykset hillitsevät
ilmastonmuutosta, sopeuttavat maatalouden ilmastonmuutokseen sekä hoitavat
luontoa ja huolehtivat maiseman ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttämisestä.
Vastaanotetusta tuesta 25 prosenttia on käytettävä tämänlaisiin
toimenpiteisiin.

Joten tulevaisuudessa heinän viljely tulee
lisääntymään nykyisestä. Mutta paikalliset heinä- ja säilörehumarkkinat eivät
ole erityisen suuret.

– Siksi haluaisin valmistaa biokaasua sen
sijaan, että vain niittäisin heinän. Biokaasua ei ole valmistettava lannasta,
sanoo Träskman.

– Moni syyttää maataloutta saastuttamisesta,
mikä on mielestäni hieman epäreilua. Mutta tosiasiassa voimme tehdä enemmän,
esimerkiksi vaihtoehtoisten energiamuotojen avulla.

Se edellyttäisi vuorostaan yhteistyötä,
esimerkiksi yhteisiä aurinkopaneelihankintoja.

– Useimmilta tiloilta löytyy isoja kattoaloja,
kuten esimerkiksi konehallien tai kuivaamojen katot.

Nyt hankkeen näkyvyyttä halutaan parantaa ja
toivottavasti herättää kiinnostusta. Ensin haluamme tietää minkälaista apua
yritykset toivovat saavanansa hankkeen puitteissa. Kesällä heillä oli
mahdollisuus vastata kyselyyn, mutta todennäköisesti heille lähetetään vielä toinen
hieman erilainen kysely.

Seuraavaksi kartoitetaan yritysten
mielenkiinnon kohteita ja sen jälkeen järjestetään ensimmäisen infotilaisuus,
johon osallistuvat myös sopivat asiantuntijat.

Lisätietoja:

Satu Heikkilä, hankevetäjä, +358 41 315 8966, satu.heikkila@novago.fi

Ingrid Träskman,
maanviljeilijä, +358 40 099 8682, ingrid.traskman@inga.fi