Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue esittää palveluverkkoratkaisua
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on juuri julkaissut tiedotteen tulevan palveluverkoston virkaesityksestä. Voit lukea tiedotteen kokonaisuudessaan alta.
HUOM! Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tulee järjestämään asukasillan Inkoossa 3.4. Lisätietoa ajankohdasta ja paikasta julkaistaan pian.
Esitys: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella säilytetään alueellisesti kattava palveluverkko
Hyvinvointialuejohtajan esityksessä säilytetään kattava palvelujen verkosto ja varmistetaan lähipalvelut. Hyvinvointialueen tärkein tavoite on perustason palvelujen parantaminen. Palvelutarpeen kasvu edellyttää lähipalveluja kuntakeskusten ulkopuolella myös tulevaisuudessa.
Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnin mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaat tarvitsevat monipuolisen lähipalvelujen verkoston.
”Alueen kunnat ovat tehneet erinomaista työtä, ja hyvinvointialueella on hyvin toimiva palvelujen verkosto. Palvelujen verkostoa kehittämällä on kuitenkin kyettävä ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita myös tulevaisuudessa”, sanoo hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
Hyvinvointialueen tehtävä on varmistaa laadukkaat palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Rajalliset resurssit on käytettävä niin, että ne tuottavat mahdollisimman paljon terveyshyötyä ja hyvinvointia alueemme asukkaille.
Väestömuutokset muuttavat palvelutarvetta epätasaisesti hyvinvointialueella. Länsi-Uudestamaasta tulee monikielisempi ja -kulttuurisempi. Väestö ikääntyy nopeasti, ja samanaikaisesti syntyvyys laskee suurimmassa osassa aluetta. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt ovat heikossa kunnossa, ja henkilöstölle sekä kiinteistöissä asioiville on taattava turvalliset tilat. Tulevat investoinnit on pidettävä kohtuullisina tiukassa taloustilanteessa.
”Meidän tulee myös huolehtia siitä, että olemme jatkossakin ammattilaisille vetovoimainen ja mielekäs työpaikka”, sanoo Svahn.
Viisitoista terveysasemaa ja seitsemän lähiterveysasemaa varmistavat lähipalvelut
Terveysasemapalveluja tarjotaan tulevina vuosina terveysasemilla ja lähiterveysasemilla. Terveysasemien laaja palveluvalikoima säilyy nykyisellään. Lähiterveysasemilla on terveysasemia suppeampi palveluvalikoima, mutta kaikilla lähiterveysasemilla tarjotaan pysyvästi vähintään lääkärin ja hoitajan palveluja.
”Lääkärien ja hoitajien vastaanottojen lisäksi Lähiterveysasemilla voidaan tarjota myös esimerkiksi kuntoutuspalveluita, mielenterveys- ja päihdepalveluita, suun terveydenhuollon palveluita ja sosiaalipalveluita”, kertoo yhteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja Markus Paananen.
Terveysasemat ja lähiterveysasemat, iltaisinkin auki olevat akuuttivastaanotot, liikkuvat palvelut ja uudet digitaaliset palvelut parantavat terveysasemapalvelujen saatavuutta. Puhelinasiointi säilyy yhteydenottotapana.
Suun terveydenhuollon palveluja, aikuisten sosiaalipalveluja, mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä kuntoutuksen palveluja keskitetään nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin.
Seitsemää perhekeskusta täydentävät niiden alueelliset toimipisteet
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa laajan palvelun perhekeskusten määrää lisätään. Lisäksi palveluja tarjotaan perhekeskusten alueellisissa toimipisteissä, kotiin vietynä ja kouluilla.
”Perhekeskuksen toimintamallilla tavoitellaan sitä, että asiakas saa palvelut sujuvasti ja silloin, kun niitä tarvitsee”, sanoo lasten, nuorten ja perheiden palvelualuejohtaja Mari Ahlström.
Perhekeskuksissa on laaja palveluvalikoima ja laajennetut aukioloajat. Alueelliset toimipisteet tukeutuvat toiminnassaan laajempiin perhekeskuksiin. Uusien perhekeskusten perustamisen yhteydessä lähialueen neuvoloiden toiminta siirtyy lähtökohtaisesti perhekeskuksiin.
Osa vuodeosastoista keskittyy jatkossa kuntoutuksen arviointijaksoihin
Esityksessä Hangon ja Karkkilan vuodeosastot alkaisivat toteuttaa kuntouttavia arviointijaksoja.
”Väestön ikääntyessä nopeasti kuntouttavien arviointijaksojen tarve kasvaa. On tärkeää, että meillä on tällaiseen toimintaan erikoistuvia yksikköjä”, kertoo Tuula Suominen, ikääntyneiden palvelujen palvelualuejohtaja.
Vuodeosastotoimintaa keskitetään sairaalakampusten läheisyyteen. Sairaalapalveluja kehitettäessä tehdään tiivistä yhteistyötä HUS-yhtymän kanssa.
Asumispalveluja kehitetään palvelustrategian päätösten mukaisesti
Ikääntyneiden asumispalveluissa ympärivuorokautista asumista keskitetään ja yhteisöllistä asumista lisätään palvelustrategian mukaisesti. Ikääntyneiden asumispalvelut sijaitsevat tulevaisuudessa lähtökohtaisesti alue- ja asutuskeskuksissa. Nykytilanteessa hyvinvointialueella yli puolet asumispalveluista tuotetaan ostopalveluina, ja monituottajamalli säilyy alueella myös jatkossa.
Vammaisten henkilöiden erityisen vaativan tason asumisen asiakaspaikkoja lisätään omassa palvelutuotannossa palvelustrategian mukaisesti.
Pelastuslaitoksen palvelujen verkoston suunnitelmiin ei muutoksia
Pelastus- ja ensihoitopalvelujen palveluverkko muodostuu jatkossakin nykyisistä pää- ja sivutoimisista paloasemista ja sopimuspalokuntien asemista. Palveluverkkoa tukee yhteistyö naapuripelastuslaitosten kanssa.
Digitaalisia asiointikanavia lisätään ja kotiin vietäviä palveluja vahvistetaan koko alueella
Digitaalista asiointia laajennetaan ja kehitetään koko alueella. Siihen lukeutuvat esimerkiksi itseajanvaraus, oire- ja palvelutarpeenarviot, kiireetön viestintä ammattilaisen kanssa, digitaaliset kyselyt, valmennukset, mittaustulosten välittäminen, reseptien uusinta ja omien tietojen tarkastelu.
Hyvinvointialueen asukkaat ovat kyselyissä osoittaneet kiinnostusta digitaaliseen asiointiin. Digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen tukevat myös hyvinvointialueen ammattilaisia työssään.
Hyvinvointialue vie tällä hetkellä käyntimäärissä mitattuna valtaosan palveluistaan kotiin. Muun muassa koko alueelle laajeneva liikkuva sairaala LiiSa ja entistä vahvemmat vammaisten henkilöiden kotona asumisen tuen palvelut kasvattavat kotiin vietyjen palvelujen merkitystä entisestään.
Keskustelu palvelujen verkoston esityksestä jatkuu kevään ajan
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaat, henkilöstö, alueen kunnat ja muut sidosryhmät pyydetään mukaan keskusteluun tulevaisuuden palvelujen verkostosta.
Palveluissa asioimiseen liittyviä asukkaiden toiveita ja mielipiteitä tutkitaan kyselyillä ja puhelinhaastatteluilla satunnaisotantaan perustuvassa paneelissa. Puhelinhaastattelujen otos on valittu alueen väestö-, ikä- ja kielirakenteen mukaisesti. Henkilöstön mielipiteitä tutkitaan laajalla henkilöstökyselyllä. Hyvinvointialueella järjestetään huhtikuun aikana useita asukasiltoja, joissa esitystä käydään läpi. Henkilöstölle järjestetään palvelualueiden infotilaisuuksia keskeisistä muutoksista.
Esitys lähetetään 25.3.2024 lausuntokierrokselle alueen kuntiin ja muille tärkeimmille sidosryhmille. Kuka tahansa voi kommentoida esitystä Otakantaa.fi-palvelussa. Kaikki hyvinvointialueen luottamushenkilöt pääsevät keskustelemaan esityksestä tarkemmin hyvinvointialueen luottamushenkilöseminaarissa 16.4.2024.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston neuvottelutoimikunta neuvottelee esityksestä toukokuussa. Aluevaltuuston on tarkoitus päättää palvelujen verkoston kehittämisen linjauksista 11.6.2024. Tulevien vuosien aikana palvelujen verkostoa kehitetään päätettävien linjausten perusteella.