Joddböle V

Kaavoitusaloite sekä kaavoituksen aloittaminen on käsitelty kunnanhallituksessa 11.12.2023

Kunnanhallituksen päätös 6.5.2024 § 122, käynnistämissopimus

Maanomistaja tai kunta tekee aloitteen kaavan laatimiseksi tai kaava on kaavoituskatsauksessa tai/ja kaavoitusohjelmassa. Maanomistaja tekee vapaamuotoisen hakemuksen kiinteistönsä kaavoittamiseksi kaavoitukselle.

Päätös kaavan vireilletulosta (kunnanhallitus) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivää. Jos kaava koskee vaikutuksiltaan valtakunnallista tai merkittäviä maakunnallisia asioita, järjestetään kunnan ja ELY-keskuksen kesken viranomaisneuvottelu.

Tarvittaessa voidaan järjestää asukastilaisuus tai mahdollisuus tavata kaavoittajaa.

Kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto nähtävillä 24.6-29.8.2024

Rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee kaavaluonnoksen/valmisteluaineiston (kaavakartta, selostus, selvitykset ja oheissuunnitelmat) ja esittää kunnanhallitukselle, että aineisto asetetaan julkisesti nähtäville. Luonnos pidetään nähtävillä 30 päivää kunnan verkkosivustolla, ja siitä pyydetään lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä tahoilta. Valmisteluaineisto voidaan asettaa nähtäville samanaikaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa.

Tarvittaessa järjestetään asukastilaisuus tai mahdollisuus tavata kaavoittajaa.

Asukastilaisuus Joddböle V kaavoituksesta järjestetään 23.1.2025 Kyrkfjärdens skolanissa kello 18-20, osoite Museotie 7.

Kaavaehdotus (vastineet luonnoksesta saatuihin huomautuksiin ja lausuntoihin, kaavakartta, selostus, selvitykset ja oheissuunnitelmat) käsitellään rakennus- ja ympäristölautakunnassa, ja päätetään julkisesti nähtäville asettamisesta vaikutuksiltaan vähäiset kaavat. Kunnanhallitus päättää vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavaehdotusten nähtäville asettamisesta. Ehdotus pidetään nähtävillä 30 päivää kunnan verkkosivustolla, ja ehdotuksesta pyydetään lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä tahoilta.

Tarvittaessa järjestetään asukastilaisuus tai mahdollisuus tavata kaavoittajaa.

Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäväksi, mikäli nähtävillä olon jälkeen tehdään merkittäviä muutoksia.

Tausta-aineisto

Tarkistettu kaavaehdotus (vastineet ehdotuksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin, kaavakartta, selostus, selvitykset ja oheissuunnitelmat) viedään rakennus- ja ympäristölautakunnalle, joka hyväksyy vastineet ja päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että nämä tahot hyväksyvät kaavan. Kunnanhallitus hyväksyy vaikutuksiltaan vähäiset kaavat.

Tieto hyväksymisestä lähetetään vähintään niille kunnanjäsenille ja muistutuksen tekijöille, jotka ovat kaavan nähtävillä olon aikana pyytäneet sitä kirjallisesti ja ilmoittaneet yhteystietonsa. Jos muistutuksessa on useampi allekirjoittaja, voidaan tieto kaavan hyväksymisestä lähettää ainoastaan ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ensimmäinen allekirjoittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittajille.

Pöytäkirjaote ja kaava-aineisto julkaistaan kunnan verkkosivustolla.

Mahdollinen valitus osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusoikeus kaavan hyväksymisestä tehdystä päätöksistä on niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), muilla kuntalaisilla, viranomaisilla toimialaansa koskien, maakuntaliitolla ja rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa. Valitusaika on 30 päivää.

Kuulutus lainvoimaisuudesta kunnan verkkosivustolla vähintään 14 päivää, ei valitusoikeutta.

Inkoon kunnan esitys, kaavaprosessi:

Fcg kaavaluonnoksen esittely:

Fcg:n liikenneselvityksen esittely:

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)  on kunnan asemakaavahankkeesta erillinen prosessi ja siinä vastuullinen viranomainen on Uudenmaan ELY-keskus. Aineistossa mukana YVA-prosessista vastaavan konsultin, Afry Oy:n 14.8.2024 pitämä esitys YVA-hankkeen tilanteesta.

Uusinta  tietoa terästehtaan suunnittelusta ja sen arvioiduista vaikutuksista löytyy hankekehittäjän sivustolta, osoitteesta https://www.blastr.no/FAQ/(siirryt toiseen palveluun)

• Joddbölen maa-alueen omistaa kolme yksityistä maanomistajaa. Nämä maanomistajat haluavat edistää alueellaan nyt vireillä olevaa hanketta. Maanomistajilla on Blastrin kanssa sopimus, joka antaa yhtiölle oikeuden edistää hankettaan alueella. Kunta on puolestaan tehnyt maanomistajien kanssa kaavoitussopimuksen. Kaavoitussopimuksessa osapuolet ovat sopineet asemakaavamuutoksen edistämisestä siten, että se mahdollistaa suunnitellun hankkeen sekä myös muuta teollista toimintaa. 

• Terästehdas tulee käyttämään noin 50 % alueen rakennusoikeudesta. Toisin sanoen asemakaavamuutos tulee mahdollistamaan myös paljon muuta toimintaa alueella. 

• Kunta solmii maankäyttösopimuksen maanomistajien ja Blastrin kanssa. Tavoitteena on, että kaikki hankkeesta aiheutuvat välittömät kustannukset voidaan kattaa sillä korvauksella, jonka kunta saa maanomistajilta / yhtiöltä. 

• Hanke voi myös mahdollistaa suuremman yhteiskunnallisen muutoksen kunnan niin halutessa. Jos kunta päättää yrittää maksimoida kuntaan suuntautuvan muuton tai muiden uusien yritysten sijoittumisen kuntaan, nämä tulevat tukemaan kunnan taloutta lisääntyneiden verotulojen kautta. 

• Kunta voi vaikuttaa päästöihin ohjaamalla kaavoitusta ja määrittelemällä asemakaavan määräyksissä erilaisia vaatimuksia. Näin on jo tehty kaavaehdotuksessa ja määräyksiä tullaan vielä selkeyttämään.  

• Kunta tulee myös esimerkiksi vaatimaan kestäviä matkaketjuja Joddböleen ja sieltä pois. Kunnan ja ELY-keskuksen ylläpitämää joukkoliikennettä voidaan täydentää yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävillä lisäkuljetuksilla. 

• Maankäyttösopimuksen kautta kunta voi suojautua useimmilta riskeiltä. Kunta on myös ennakoinut sellaisen skenaarion, ettei tehdasta rakennettaisi valmiiksi. Lähtökohtana siinäkin on, että kunta ei voi joutua vastaamaan tällaisista kustannuksista. 

• Mikäli hanke jäisi keskeneräiseksi ja aiheuttaisi uhkaa ympäristölle, toimenpiteiden toteuttamisen/rahoituksen vastuujärjestys olisi: Ensisijaisesti yhtiö ja mikäli yhtiö ei ole maksukykyinen, yhtiön konkurssipesä. Tämän jälkeen vastuu siirtyy maanomistajille (lähinnä Fortumille). Lähtökohtana on, että maanomistajat ovat vakavaraisia yhtiöitä ja että ne pystyvät kantamaan tämän vastuun.  

• Kunta tulee saamaan merkittäviä välittömiä tuloja kiinteistöveroista, joita peritään alueelle rakentuvilta yhtiöiltä. Kiinteistöverovaikutusten osalta suunniteltu terästehdas eroaa perinteisistä terästehtaista mm. siten, että toiminnot sijoitetaan rakennuksiin, ei sääsuojiin ulkotiloihin, kuten esimerkiksi 60- ja 70-luvulla rakentunut Raahen terästehtaassa toiminnot monilta osin on sijoitettu. Lisäksi terästehdas on voinut rakentua ilman asemakaavaa, kuten Raahen tapauksessa, millä on vaikutusta maapohjan arvoon. 
• Yhteiskuntamuutos voi olla suuri. Kunta saa mahdollisuuden kasvaa, ja tämä tarkoittaa, että Inkooseen asettuva osuus tehtaan henkilöstöstä maksaa kunnalle kunnallisveroa. Hankkeella tulee myös olemaan merkittäviä oheisvaikutuksia ja se tulee luomaan suuria mahdollisuuksia kunnan ja koko seudun eri elinkeinonharjoittajille. Seudun elinkeinoelämä tulee muuttumaan dynaamisemmaksi ja tarjoamaan mahdollisuuksia lisäkasvulle. 

Tehtaan perustaminen antaa kunnalle mahdollisuuden houkutella uusia veronmaksajia (myös lapsiperheitä) ja tällä tavalla vaikuttaa positiivisesti demografiseen kehitykseen. Uudet asukkaat mahdollistavat myös nykyisten palveluiden ylläpitämisen sekä uusien palvelumuotojen luomisen kuntaan.  

• Suurimmat mahdollisuudet ovat ehdottomasti: 
  • että kunta saa työpaikkoja, mikä luo edellytyksiä kuntaan kohdistuvalle muutolle.   
  • Uudet asukkaat mahdollistavat hyvän palvelutason ylläpitämisen 
  • Talous paranee erilaisten verotulojen ansiosta 

• Suurimmat riskit ovat Inkoon kunnanjohtajan mielestä: 
  • Kunta ei onnistu hyödyntämään mahdollisuuksia riittävän hyvin, ja suuri osa työntekijöistä ja heidän perheistään päättää asettua asumaan muihin kuntiin. 
  • Että emme onnistu tarpeeksi hyvin uusien inkoolaisten kotoutumisessa ja että tämä lisää eriarvoisuuden tunnetta. 
  • Lämpökuorma mereen voi kiihdyttää Fagervikin lahden rehevöitymistä. Toimenpiteisiin vesistöjen tilan parantamiseksi yhteistyössä toimijoiden ja muiden tahojen kanssa mahdollisten haittojen ehkäisemiseksi tullaan panostamaan. 
  • Että rakentamisen aikaisen melun kokonaistasosta tulee alueen nykyiset toiminnot huomioiden ajoittain sellainen, että siitä aiheutuu liikaa haittaa asukkaille. Melun hallinta vaatii valvontaa ja yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. 

Blastr Green Steel on ilmoittanut, että heidän tavoitteenaan on tehdä lopullinen investointipäätös noin 18 kuukauden kuluttua siitä, kun kunta on hyväksynyt asemakaavamuutoksen. Tämä aikaa tarvitaan mm. hankkeen ympäristöluvan saamiseksi.

• Terästehdashanketta koskien: antti.kaikkonen (at) blastr.fi 

• Asemakaavoitusta koskien: aija.aunio (at) inga.fi 

• Lupaa sellaiselle toiminnalle, jonka voi pilata Inkoon saariston, ei voimassa olevan lainsäädännön perusteella voida myöntää.  

• Asemakaava ei vielä yksin mahdollista terästehtaan toimintaa, vaan sille tarvitaan useita eri lupia, kuten ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa ja vesilain mukaisia lupia. Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan siten usean eri viranomaistahon toimesta ennen kuin toiminta voi käynnistyä. 

• Ympäristönsuojelulain (527/2014, 49 §) mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää haittaa (muun muassa) luonnolle ja sen toiminnoille, ympäristön viihtyisyyden vähentymistä tai ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä.