Ota tauko arjen oravanpyörästä Inkoon saaristossa
”Siksi valitsimme Inkoon”
Inkoo tarjoaa hyvät
mahdollisuudet yrittämiselle.
Kunnan sijainti on erinomainen, vain reilut 50 kilometriä länteen
Helsingin keskustasta, ja täällä on reilusti tonttimaata yrityksille ja
teollisuudelle. Lisäksi inkoolaiset ovat sekä kielitaitoisia että hyvin
koulutettuja.
Paikalliset
yrittäjät kertovat menestystarinansa artikkelisarjassamme ”Siksi valitsimme
Inkoon”.
Tässä kuussa: Elisaari & Villa Sofia
Jo lyhyellä lossimatkalla Hycklesundin yli jotain
ehtii tapahtua. Muun maailman kiireet jäävät taakse ja heidän tilalleen astuu
rauha. Se on myös yrityspariskunta Sari Komulaisen ja Pentti Järvisen tavoite:
tarjota leposijaa väsyneille oraville.
Viimeiset kuusi vuotta he
ovat toimineet isäntinä Helsingin kaupungin omistamassa Elisaaressa Inkoon
saaristossa. Kesän 2018 aikana he ovat jatkaneet luontomatkailun kehittämistä
saaren kauniissa ympäristössä – ja samalla itse tulleet saaristolaisia. He ovat
muuttaneet Barösundin vanhaan postikonttoriin ja ovat muuttaneet yhden kylän
vanhoista koulurakennuksista Villa Sofiaksi, joka on aamiaismajoitus
merinäköalalla.
Ketkä te olette?
Sari: Se on aika hassua, mutta vaikka tuotamme vapaa-ajan palveluja sekä minä
että Pentti olemme insinöörejä. Pentti on sähköinsinööri ja on ollut töissä
muun muassa Nokialla tuotantopäällikkönä. Minä olen alun perin erikoistunut
puunjalostukseen ja kirjapainoon, mutta olen tehnyt töitä rekrytoinnin ja
koulutuksen parissa yritysmaailmassa. Vuonna 2010 tunsin voimieni olevan
lopussa kiireisen elämänjakson jälkeen. Silloin ajatus ”leposijasta oraville”
syntyi ensimmäistä kertaa, ihmisille, jotka haluavat ottaa tauon arjen oravanpyörästä.
Pentti: Minä ja Sari tapasimme vuonna 2006. Vähän hauskaa on, että kun menimme
naimisiin seuraavana vuonna, 2007, pidimme häät Wallhallan juhlatilassa täällä
Barösundissa – ja jatkot olivat Elisaaressa.
Sari: Tuntuu ihan siltä, että nämä paikat ovat kutsuneet meitä.
Miltä teidän tausta näyttää?
Pentti: Vaikka olen kotoisin Sisä-Suomesta, olen aina purjehtinut. Purjehduksen
kautta tulin tänne Barösundiin 1980-luvulla. Muistan reagoineeni tähän
paikkaan. En sillä tavalla, että ajattelin, että ”täällä minun on pakko asua”
vaan ennemmin aloin miettimään mitä Barösund voisi tuoda elämääni.
Sari: Olen peräisin vanhasta kalastaja- ja saaristolaissuvusta Pyhtäältä.
Barösund näyttää lapsuuteni näkymiltä. Voisin sanoa, että olen muuttanut
takaisin kotiin, vaikka olen siirtynyt länteen.
Miksi päätitte ryhtyä yrittäjiksi Inkoossa?
Sari: Kun tapasin Pentin ensimmäisen kerran ja sain kuulla kaikista hänen
aiemmista työpaikoistaan aloin miettimään, että kuka ihmeen paroni von
Münchhausen tämä oikein on? Hän on ollut töissä Nicaraguassa, pyörittänyt
vierassatamaa Husöllä Ahvenanmaalla ja julkaissut tietokirjoja elektroniikasta
mainitakseni muutaman esimerkin. Kuulosti epätodennäköiseltä, että hän olisi
ehtinyt kaiken tuon kanssa.
Pentti: Ryhdyin yrittäjäksi Inkoossa vuonna 2007 yrityksellä Sagawind, joka
tarjosi saaristomatkailua ja purjehduskursseja. Kun Helsinki vuonna 2013
kilpailutti Elisaaren minä ja Sari päätimme tehdä tarjouksen.
Miten on mennyt?
Sari: Vauhtia on riittänyt ja paljon on ehtinyt tapahtua. Meillä on kuudes kesä Elisaaren
ja ensimmäinen kesä Villa Sofian parissa takana. Meillä on mennyt hyvin,
toivottavasti voisimme tulevaisuudessa tarjota luontomatkailua koko vuoden
ympäri ja palkata lisää vakituisia työntekijöitä. Nyt tulevana syksynä
tarjoamme hiljaisuusmatkailua. Haluamme kehittää Villa Sofiaa yhdessä
asiakkaiden ja paikallisten kanssa. Kaikilla, joilla on ajatuksia tai ideoita
saavat ilomielin olla yhteydessä meihin!
Mitkä ovat kolme parasta asiaa yrittäjänä
olemisessa Inkoossa?
Pentti: Ehdoton ykkönen on luonto.
Sari: Kakkosena sanoisin yhteistyö. Barösund on muuttunut iloiseksi
juhlakeskustaksi. Vetonaulana toimivat Wallhallan hyvät tilat, Scolan hyvä
ruoka ja Villa Sofian hyvä majoitus.
Pentti: Kolmosena tulevat paikallinen henkilökunta, varsinkin nuoret. Aiempina
vuosina meillä on ollut omia lapsia ja tuttuja kesätyöntekijöinä Elisaaressa.
Tänä vuonna meillä oli ensimmäistä kertaa vain nuoria inkoolaisia – ja he
olivat erittäin reippaita. He olivat ahkeria ja panostivat työhönsä.
Sari: Olemme myös saaneet ensimmäisen vakituisen kokovuotisen työntekijän, hän
on oppisopimuksella kiinteistöhoitajaksi opiskeleva nuori inkoolainen. Hän on
paras työntekijä meistä kaikista.
Millaisia asiakkaita inkoolaiset ovat?
Sari: Monilla paikkakunnilla paikalliset suhtautuvat usein paradoksaalisesti
huonoiten uusiin yrityksiin. Näin ei ole Inkoossa. Inkoolaisilla on halu tukea
paikallista toimintaa. He haluavat, että uusia yrityksiä syntyisi tänne.
Pentti: Monet meidän asiakkaista tulevat myös muualta kuin Inkoosta. Sijaintimme on
niin hyvä, että meillä ei ole ollut tarvetta markkinoida itseämme. Monet Villa
Sofiassa yöpyvät ovat pyöräilijöitä matkalla Helsingistä Hankoon. Äskettäin
meillä kävi kaksi miestä, jotka olivat tulleet Espoosta vesiskootterilla. He
kävivät Scolassa kysymässä missä he voisivat yöpyä. Sitten he tulivat meille
vesiskoottereineen, nukkuivat, söivät aamiaista ja jatkoivat Jussarötä kohti.
Sari: Meillä kävi myös kuopiolainen pariskunta ja heidän papukaijansa Mimi. Se
oli iso, sininen papukaija. Syntynyt ja kasvanut Savossa, se puhui jopa
murretta. Joka ilta se sanoi ”hyvää yötä, kulta”. Emme tavallisesti vastaanota
eläimiä Villa Sofiaan, mutta jos he osaavat puhua he ovat tervetulleita.
Miten yhteistyö kunnan kanssa on sujunut?
Sari: Aivan mahtavasti! Kaikki ovat tukeneet ja auttaneet meitä kaikin tavoin.
Olemme esimerkiksi osallistuneet erilaisiin messuihin yhdessä kunnan kanssa.
Olemme myös saaneet todella positiivista kohtelua esimerkiksi
rakennusvalvonnassa.
Mikä on teidän paras muistonne ajastanne
yrittäjinä Inkoossa?
Pentti: Tätä ei ehkä voi lasketa muistoksi, mutta koen sen hyvin hienona asiana,
että voin asua täällä. Pystyn yhdistämään työn ja elämän, sekä nauttia
luonnosta joka päivä.
Sari: Sama täällä! Työmme mahdollistaa päivittäisen luonnossa ja saaristossa
olemisen.
Miltä yrityksenne näyttää viiden vuoden kuluttua?
Pentti: Viiden vuoden päästä tavoitteenamme on tarjota kokonaisvaltaista
luontomatkailua ja että kautemme jatkuu syksylle ja talvelle. Tämä tarkoittaa
vielä enemmän yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa, esim. kalastajien.
Sitä paitsi olemme kohdistaneet katseemme Aasiaan ja varsinkin japanilaisiin
turisteihin.
Sari: Meillä on käynnissä oleva projekti, jonka tavoitteena on rakentaa
eräänlainen kulttuurisilta Suomen ja Japanin välille. Olemme muun muassa
järjestäneet sushi-työpajan täällä Barösundissa ja aiomme istuttaa pienen
kirsikkapuutarhan. Meidän apunamme toimii yhteistyökumppanimme ja ystävämme
japanilainen korkeakouluopettaja Marya.
Mitä haluaisitte sanoa muille, jotka miettivät
yrityksen perustamista Inkoossa?
Pentti: Inkoo on hyvä kunta yrittäjälle. Kaksikielisyys on positiivista ja
kunnassa on aktiivinen yrittäjäyhdistys. Yhteistyö yritysten kesken sujuu
hienosti.
Sari: Kunta suhtautuu hyvin positiivisesti yrittäjiin. Sitä paitsi Inkoo on
leppoisa kunta, en keksi parempaa sanaa. Täällä kaikki ei ole niin tarkkaa.
”Iloinen Inkoossa” on kunnan iskulause ja se pitää kyllä paikkansa.
Esimerkiksi, ja tästähän jopa Ilta-Sanomat on uutisoinut, kunta antaa
parkkisakkojen sijaan ystävällisen kehotuksen siirtää autoa, joka on pysäköity
väärin. Täällä ollaan iloisia ja rentoja. Juuri tämä on myös toimintamme ydin.
TEKSTI & KUVA: Benjamin Lundin
Aiemmat haastattelut
Inkoon eläinlääkäri Kaisa Wuorimaa